Aamupala – tämän syksyn paras uusi rutiini

Syksy tuo mukanaan uusia alkuja. Kalenterit täyttyvät ja arki löytää vähitellen rytminsä. Samalla moni nuori tasapainoilee odotusten, muutosten ja kasvun keskellä. Kaiken uuden keskellä juuri pienillä, toistuvilla rutiineilla on merkitystä, ne luovat arkeen turvaa ja jatkuvuutta. Vanhempien tuki on arvokasta, ja sen voi osoittaa huolehtimalla nuoren päivän ensimmäisestä ateriasta. 

Aamupalasta ei turhaan puhuta päivän tärkeimpänä ateriana. Aamupala aloittaa päivän. Välillä päivä alkaa aiemmin, toisinaan puoliltapäivin. Yhtä kaikki, päivän ensimmäinen ateria luo pohjaa jaksamiselle, oppimiselle ja ylipäätään säännölliselle ruokarytmille. Tärkeää olisi aamulla syödä edes jotain. Aamupala on viesti kehollekin herätä – päivä on alkanut ja yön pidempi paasto päättynyt. 

Lähes puolet nuorista jättää aamupalan syömättä arkipäivinä.

Moni nuori kuitenkin jättää aamupalan väliin. 13–17-vuotiaiden aamiaistottumuksia selvittäneen kyselyn* tuloksissa kävi ilmi, että lähes puolet nuorista jättää aamupalan syömättä arkipäivinä. Syitä ovat muun muassa se, ettei aamuisin ole nälkä, aamupalan sijaan valitaan nukkuminen, tai ettei aamuisin ole aikaa tai ei keksitä, mitä syötäisiin. 

Perheissä, joissa aikuinen söi aamupalaa arkipäivisin, myös 62 prosenttia nuorista kertoi syövänsä aamupalan. Sen sijaan niistä nuorista, joiden perheessä aikuinen ei syönyt aamupalaa, vain 35 prosenttia söi aamupalan päivittäin. Esimerkin voima ei siis kannata aliarvioida. Omia ja koko perheen tapoja kannattaa tarkastella ja pyrkiä tuuppimaan siihen suuntaan, että jokaisen perheenjäsenen tulisi syötyä edes jotain aamun alkajaisiksi. Vaikka nuori saattaakin hetkellisesti kapinoida vanhempiensa ruokailutottumuksia vastaan, aikuisen esimerkki jää usein mieleen malliksi.  

Aikuisen rooli on edelleen ratkaiseva siinä, tuleeko aamupala syödyksi vai ei.

Kun nuorilta kysyttiin, mikä saisi heidät syömään aamupalaa useammin, vastaukset olivat yllättävän konkreettisia: jos joku tekisi aamupalan valmiiksi ja jos heräisin aikaisemmin. Myös aamupalaa säännöllisesti syövät nuoret kertoivat, että vanhempien muistutus oli tärkeä syy siihen, että aamupala tuli syötyä. Tässä tarvitaan ennakointia ja aikuisen ottautumista asiaan. Aamupala saatetaan ajatella paikaksi, missä nuorelle annetaan vastuuta, ja oletetaan, että aamupalan nuori pystyy aineksista koota itsekin. Kuitenkin kysely antaa viitteitä siitä, että aikuisen rooli on edelleen ratkaiseva siinä, tuleeko aamupala syödyksi vai ei. Tähän siis kannattaa panostaa! Se voi tarkoittaa, että illalla yhdessä mietitään aamupalan ainekset valmiiksi ja saataville. Tai tehdään jo illalla aamua varten simppelit smoothiet tai tuorepuurot jääkaappiin odottamaan. Ne on helppo napata mukaan ja syödä vaikka lennossa. 

Tavat ja tottumukset muuttuvat toiston kautta. Se pätee myös aamupalatottumuksiin: Kun aamun aloittaa joka päivä aamupalaa syöden, siitä tulee luonnollinen tapa. Monen nuoren arjen ruokavalinnat ja ruokatottumukset ovat vielä muotoutumassa. Se, mitä tänään toistetaan, muuttuu ajan myötä rutiiniksi. Ehkä arkiset smoothiet jäävät elämään, ja nuori surauttaa niitä mielellään vielä omilleen muuttamisen jälkeenkin. 

Katso täältä Marttojen vinkit helpoiksi aamupaloiksi: 

Mustikkatuorepuuro

Mansikkasmoothie

Herkulliset aamupalaleivät

Simppeli mikropuuro

Porkkanakaurapuuro

Munakas mikrossa

Katso videolta lisää puuroideoita!

Ole hyvä ja salli evästeet nähdäksesi tämän sisällön tai katso sisältö täältä.

Fiksuja valintoja  

Martoilla on tällä hetkellä käynnissä Fiksuja valintoja -hanke, jonka tavoitteena on tukea 15–29-vuotiaiden itsenäistyvien nuorten aikuisten ruoanvalmistustaitoja ja arjenhallintaa tarjoamalla tietoa, taitoja ja motivaatiota tehdä terveellisiä ja kestäviä ruokavalintoja. Hanke on kolmivuotinen (2026–2028) ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Lue lisää: martat.fi/fiksuja-valintoja 

*Lähde: Suuri aamupalakysely, Arla & MLL, 2025 

Teksti: Niina Silander ja Katariina Silanen, Marttaliitto