Kun ruoka ei ole itsestäänselvyys – Martat keskustelivat ruokaturvattomuudesta SuomiAreenassa 

Mitä tapahtuu, kun arjessa on jatkuvasti valittava edullisin vaihtoehto? Entä miltä lautasella näyttää, kun rahat tai voimavarat eivät enään riitä? Näitä kysymyksiä käsiteltiin Marttojen SuomiAreenan paneelikeskustelussa, jossa tarkasteltiin ruokaturvattomuutta ilmiönä ja etsittiin keinoja sen vähentämiseksi Suomessa. 

Vaikka ruokaturva on Suomessa keskimäärin hyvä, toimeentulon haasteet koskettavat yhä useampaa. Lähes miljoona suomalaista elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia on kertonut, ettei pysty syömään terveellisesti rahan puutteen vuoksi (Savela & Niemelä). 

Ruokaturvattomuus näkyy arjessa 

Paneelikeskustelussa korostui, että ruokaturvattomuus ei ole yksittäisten ihmisten ongelma, vaan laajeneva yhteiskunnallinen ilmiö. Ruokajonot kasvavat, ja monissa kotitalouksissa joudutaan tinkimään erityisesti terveellisistä raaka-aineista, kuten tuoreista kasviksista ja kalasta. Edullisten tuotteiden kysyntä on lisääntynyt, ja punalaputetut tuotteet löytävät nopeasti ostajansa. 

Ilmiö koskettaa myös lapsia. Pelastakaa Lasten kehittämispäällikkö Aino Sarkian mukaan lapset ovat usein tietoisia perheen tilanteesta ja voivat kokea turvattomuutta ja huolta ruoan riittävyydestä. Jo pienetkin lapset saattavat säädellä omaa syömistään perheen taloudellisen tilanteen mukaan. 

Kyse ei ole vain rahasta 

Riittämätön toimeentulo on keskeinen syy ruokaturvattomuuteen, mutta keskustelussa korostettiin myös ilmiön muita ulottuvuuksia. Helsingin yliopiston dosentti Jelena Meinilän mukaan kaikilla ei ole todellista mahdollisuutta terveelliseen ruokavalioon – joko taloudellisista syistä tai siksi, että siihen siirtyminen vaatii osaamista, aikaa ja voimavaroja, joita haastavassa elämäntilanteessa ei ole. 

Ruokaturvattomuus liittyy usein myös stressiin ja mielenterveyshaasteisiin. Kun arki on selviytymistä päivä kerrallaan, ei uusien taitojen opetteluun tai ruokavalion muutokseen välttämättä riitä jaksamista. Köyhyys kaventaa tulevaisuuden näkymiä: energia kuluu tässä hetkessä pärjäämiseen, jolloin pitkäjänteiset ratkaisut jäävät helposti toteutumatta. 

Ruoka-apu auttaa – mutta ei ratkaise 

Paneelissa todettiin, että ruoka-apu on tärkeä tukimuoto monellle, mutta se ei ratkaise ruokaturvattomuutta ilmiönä. Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että keskeisiä ratkaisuja ovat riittävä palkkataso ja toimiva sosiaaliturva. Nykytilanteessa ruoka-avun tarve on kuitenkin kasvussa.  

Peter Polsa Satakunnan Elämän Leipä Sinulle -ruoka-avusta kertoi, että heidän toiminnassaan jaetaan viikoittain noin tuhat ruokakassia. Samalla nousee esiin kysymys siitä, mitä kassit sisältävät ja miten niiden ravitsemuksellinen laatu voidaan varmistaa. 

Kaupan rooli on myös keskeinen. S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaan mukaan ruokaturvan kannalta on tärkeää, että terveyttä edistävät tuotteet pysyvät hinnoiltaan saavutettavina. 

Taitojen merkitys korostuu 

Keskustelussa nousi esiin myös arjen taitojen merkitys. Ruoanlaittotaito, sesonkiajattelu ja fiksut valinnat kaupassa voivat vahvistaa ruokaturvaa konkreettisesti. 

Marttojen kotitalousasiantuntijan Emmi Lukkarilan mukaan edullinen ja terveellinen ruoanlaitto on mahdollista, mutta se edellyttää taitoja ja joskus myös ohjausta. Marttojen kursseilla opetellaan käytännönläheisesti, miten arjessa voi tehdä parempia valintoja rajallisillakin resursseilla. 

Erityisesti lapsiperheiltä saatu palaute kertoo, että opitut taidot helpottavat arkea ja vahvistavat luottamusta omaan pärjäämiseen. 

Nuoret huolena 

Nuoret ovat muita useammin ruokaturvattomuuden piirissä. Opiskelijoiden toimeentulo on usein niukka, ja taloudellinen epävarmuus voi heijastua tulevaisuudenuskoon. Lapsuudessa koettu puute voi vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen ja lisätä terveysriskejä. 

Samalla ennaltaehkäisevien palveluiden merkitys korostuu. Neuvolat, kouluruokailu ja yhteiset ruokailuhetket tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia, mutta palvelut eivät aina tavoita kaikkia. 

Yhteinen vastuu 

Ruokaturva on perusoikeus, ja Suomi on sitoutunut turvaamaan riittävän ravinnon kaikille. Ratkaisut edellyttävät kokonaisvaltaista lähestymistapaa: riittävää toimeentuloa, toimivia tukijärjestelmiä, arjen taitoja ja ihmisiä tukevia palveluja. 

Martat jatkavat työtään sen eteen, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus syödä hyvin – joka päivä. 

Ruokailoa ei pidä unohtaa 

Keskustelussa muistutettiin, että ruoka on paljon muutakin kuin ravintoa. Se on osa arjen rytmiä, yhdessäoloa ja hyvinvointia. Yhteiset ruokailuhetket voivat tuoda turvaa ja iloa myös haastavissa tilanteissa. 

Paneelikeskustelun tallenne on katsottavissa MTV Katsomossa.