Marttailu trendiksi: Hanna Räsänen haluaa nostaa arjen taidot esiin

Marttailu, arjen taidot ja omavaraisuus ovat kansanedustaja ja martta Hanna Räsäsen mukaan tulevaisuuden voimavaroja. Hän haluaa saada lisää nuoria mukaan marttailuun ja nostaa sen uudeksi arjen trendiksi.

Outokumpulainen kansanedustaja on kasvanut maaseudulla, jossa puutarhanhoito, kasvimaa ja eläimet kuuluivat arkeen. Nykyään hän asuu yhä sukutilalla maalaismiljöössä ja hoitaa puutarhaa sekä kasvimaata.

Marttatoimintaan kipinä syttyi Martta-lehden kautta, josta löytyi käytännön vinkkejä ja inspiraatiota.

– Tykkäsin tosi paljon Martta-lehdestä. Siellä on hyviä juttuja, oikein ahmin sen lehden. Siitä se kipinä marttailuun lähti, Räsänen kertoo.

Olen aina tykännyt puutarhan ja kasvimaan hoidosta, säilömisestä ja ruoanlaitosta.

Marttailu oli entuudestaan tuttua ystävien kautta, mutta jäseneksi hän liittyi vuonna 2018, kun Karelian Martoista otettiin yhteyttä. Sen myötä toiminta ja arvot tulivat läheisemmiksi.

– Maassa juuret oleva, ratkaisukeskeinen tekeminen on aina ollut sellaista, mistä olen tykännyt. Se sopii hyvin yhteen marttojen arvojen kanssa.

Harrastukset kulkevat luontevasti marttailun teemojen rinnalla.

– Olen aina tykännyt puutarhan ja kasvimaan hoidosta, säilömisestä ja ruoanlaitosta. Olen lukenut paljon näistä aiheista, ja ne ovat olleet vastapainoa arjelle. Puutarha, kasvimaa, perhe ja eläimet maadoittavat ja tasapainottavat työelämää.

Lue myös: Haluatko tuoreita yrttejä? Näin kasvatat ne itse

Martoilla rooli huoltovarmuudessa ja arjen taidoissa

Aluksi marttailu oli vastapainoa yrittäjyydelle ja politiikalle, mutta sittemmin se on nivoutunut osaksi myös arkityötä. Turvallisuusteemat nousivat keskiöön, kun Räsäsestä tuli eduskunnan hallintovaliokunnan lisäksi myös puolustusvaliokunnan jäsen viime vaalikauden lopulla. Nämä tehtävät ovat jatkuneet myös kuluvalla kaudella.

Ihmisten kriisinsietokyky on tärkeää yhteiskunnan kannalta. Martoilla on tässä monta roolia: yhteisöllisyys, kokemus siitä että voi itse vaikuttaa, sekä taidot pärjätä poikkeustilanteissa.

Tuolloin kirkastui myös marttojen rooli huoltovarmuuden, omavaraisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistajana.

– Ihmisten kriisinsietokyky on tärkeää yhteiskunnan kannalta. Martoilla on tässä monta roolia: yhteisöllisyys, kokemus siitä että voi itse vaikuttaa, sekä taidot pärjätä poikkeustilanteissa.

Teemat näkyvät myös paikallisesti Outokummussa järjestetyissä tapahtumissa, joissa on käsitelty kotivaraa ja varautumista. Tilaisuudet ovat olleet suosittuja.

– Tapahtumissa on ollut valtavasti porukkaa. Olemme järjestäneet kaksi ja nyt olisi tarvetta kolmannellekin. Alun perin marttailu oli vastapainoa työlle, mutta nyt se on osa myös arkea.

Marttailu nuorille ja näkyväksi

Räsänen toivoo, että marttailun ajatus siirtyy vahvasti myös nuorille.

– Marttailusta tulisi tehdä trendaava juttu! Nuoria voisi houkutella mukaan esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Hänen mukaansa erityisen tärkeää on ylisukupolvisuus: eri-ikäisten yhdessä tekeminen ja tiedon siirtyminen eteenpäin.

– Olisi hienoa saada mukaan enemmän eri ikäisiä ihmisiä.

Itse tekeminen on kaiken ytimessä

Marttojen vinkit näkyvät arjessa erityisesti puutarhanhoidossa, ruoanlaitossa ja säilönnässä. Marttailu on ennen kaikkea tekemistä ja elämäntapa, jossa korostuvat omatoimisuus, kierrätys ja olemassa olevien asioiden hyödyntäminen.

Kotipihalle on rakennettu puolison kanssa maakellari, jossa säilötään itse tehtyjä ruokia. Hyllyt täyttyvät purkeista, joissa on oman sadon antimia.

Yhteisö yhdistää yli rajojen

Marttayhteisö on tuonut mukanaan samanhenkisiä ystäviä.

– Minulla on hyviä ystäviä martoissa. Meitä yhdistää samanlainen elämänkatsomus. Katsotaan asioita jalat maassa, pää pilvissä -asenteella. Kaikki on mahdollista, mutta tehdään asiat silti huolellisesti.

Minulla on hyviä ystäviä martoissa. Meitä yhdistää samanlainen elämänkatsomus.

Osaaminen ja vinkit siirtyvät luontevasti ihmiseltä toiselle, eikä toimintaa tyrkytetä.

– Se on ihana asia. Marttayhteisö yhdistää ihmisiä yli poliittisten ja muiden rajojen.

Yhteisöllisyys on yksi toiminnan tärkeimmistä arvoista, erityisesti ajassa, jossa yhteiskunta helposti jakautuu.

– On hienoa, että toiminta yhdistää ihmisiä ja auttaa keskittymään olennaiseen. Samalla kehittyy ongelmanratkaisukyky – tunnistetaan haaste ja halutaan ratkaista se.

Muisto, joka jäi mieleen

Erityisenä muistona on lanttukukkokurssi, jolle Räsänen osallistui puolisonsa kanssa.

– Kumpikaan meistä ei ollut aiemmin tehnyt kukkoa. Erkki löysi kurssin netistä, ja se oli ensimmäinen kerta, kun teimme yhdessä ruokaa.

Kurssi kuvasti hyvin marttayhteisön monimuotoisuutta.

– Siellä oli paljon erilaisia ihmisiä. Oli raavaita miehiä, joita en olisi ikinä uskonut näkeväni lanttukukkokurssilla, nuoria ja me pariskuntana. Se vahvisti ajatusta siitä, miten erilaiset ihmiset voivat kokoontua saman asian äärelle. Se oli ihana kokemus!

Itsenäinen marttailija arjessa

Räsänen osallistuu mielellään tapahtumiin sekä hyödyntää Marttojen materiaaleja arjessa. Martta-lehti ja verkkosivut ovat tärkeä tiedon lähde.

Hän kuvailee itseään itsenäiseksi marttailijaksi, joka haluaa vahvistaa marttamaisen ajattelun roolia yhteiskunnassa ja tuoda Marttoja mukaan myös sisäisen turvallisuuden kentälle.

– Pyrin siihen, että Martat olisivat vahvemmin toimijan roolissa yhteiskunnassamme, Räsänen  päättää.