Pihan joutonurkasta pörriäisten paratiisiksi – pieni niitty syntyi yllättävän helposti

Kempeleen Nuorekkaiden Marttojen puutarhamartta Tarja Koivunen-Kangas innostui kokeilemaan kukkaisniityn perustamista omalle pihalleen Martta-lehden niittyartikkelin innoittamana. Vain kymmenen neliömetrin alue osoitti, ettei näyttävään kukkamereen ja pölyttäjien auttamiseen tarvita suurta pihaa.

Kotipihalla oli pitkään ollut käyttämätön nurkkaus, jonne oli vuosien varrella kertynyt muiden projektien jäljiltä sepeliä, kivituhkaa ja multaa. Ankealta näyttäneessä paikassa Tarja näki mahdollisuuden johonkin aivan uuteen. Niittyyn!

– Ajatus kukkaisniitystä oli alkanut itää jo aiemmin. Sain kipinän Martta-lehden jutusta Auta pölyttäjiä, perusta niitty, ja innostus kasvoi entisestään osallistuessani puutarhamarttakoulutukseen, Tarja kertoo.

Pieni alue riitti niitylle

Toukokuussa Tarja tarttui toimeen. Noin viisi metriä pitkä ja kaksi metriä leveä alue kunnostettiin ja tasoitettiin kylvöä varten. Koska niittykaistale oli vain kymmenen neliömetrin kokoinen, urakka ei vaatinut valtavasti voimia.

Ensin Tarja poisti näkyvät rikkaruohot, kuten nokkoset. Maa käännettiin pienellä puutarhajyrsimellä 20. toukokuuta miehen avustuksella. Sen jälkeen maa tasoitettiin ja näkyvät rikkaruohojen juuret poistettiin. Siemenet Tarja kylvi pintakylvönä 23. toukokuuta.

Osa siemenpusseista oli saatu puutarhamessuilta, ja lisäksi Tarja osti muutaman siemenseoksen kaupasta. Niitylle valikoitui muun muassa unikkoa, ruiskaunokkia ja kehäkukkaa.

– Valitsin niitä, koska ne ovat perinteisiä kukkia, sopivat suomalaiseen maisemaan ja olen aina pitänyt niistä. Lisäksi kasvatin auringonkukan taimia, jotka istutin alueen reunalle.

Ajattelin, että laitan siihen nurmikon, jos kukat eivät lähde kasvamaan. Nyt taitaa kuitenkin käydä niin, että paikka jää niityksi ensi vuodeksikin.

Kylvön jälkeen ei auttanut muu kuin odottaa ja seurata, mitä maasta alkaisi nousta. Aluksi sateet huolehtivat kastelusta, mutta heinäkuun vähäsateisina päivinä Tarja on kastellut niittyä kukinnan alettua lähes päivittäin. Muutaman kerran hän on antanut kukille myös hieman kesälannoitetta.

Projekti on osoittautunut helpoksi, eikä Tarja asettanut sille alun perinkään suuria paineita.

– Ajattelin, että laitan siihen nurmikon, jos kukat eivät lähde kasvamaan. Nyt taitaa kuitenkin käydä niin, että paikka jää niityksi ensi vuodeksikin.

Heinäkuussa odotus palkittiin

Heinäkuussa pieni niitty oli jo muuttunut kukkamereksi. Siellä kukkivat ruiskaunokit, tähkäkukat, eriväriset unikot ja kehäkukat sekä monet muut valkoiset ja keltaiset kukat. Nuppuja on vielä paljon, joten kukintaa on luvassa pitkälle loppukesään.

Niityssä kiinnostavaa ei kuitenkaan ole vain sen kukkaloisto, vaan myös se, mitä siellä tapahtuu. Kukat tarjoavat ravintoa pölyttäjille ja tuovat samalla pieneen pihanurkkaukseen aivan uudenlaista elämää.

Heti kylvön jälkeen niityllä vierailivat ensimmäisinä pikkulinnut, jotka kävivät napsimassa siemeniä.

– Pelkäsin, että ne syövät kaikki siemenet. Onneksi niin ei käynyt, Tarja naurahtaa.

Kukinnan alettua kukissa on näkynyt ainakin kimalaisia. Tarja ei ollut ennen niityn perustamista seurannut pihan pölyttäjien määrää, joten niiden lisääntymistä hän ei pysty arvioimaan. Sen sijaan itse niityn kehittymistä on ollut palkitsevaa seurata.

Lue myös: Haluatko nopeaa satoa omalta pihalta? Kokeile herneen kasvatusta

– On ollut ilo nähdä, miten kukat ovat kasvaneet tasaisesti, vaikka siemenet kylvettiin hajakylvönä. Eniten on ilahduttanut seurata, mitkä kukat milloinkin alkavat kukkia.

Pikkuniitty on herättänyt kiinnostusta myös pihan ulkopuolella. Tarja on esitellyt sitä innokkaasti vierailleen ja huomannut ohikulkijoidenkin pysähtyvän ihastelemaan kukkia.

Pienestäkin voi aloittaa

Tarja toimii Kempeleen Nuorekkaiden Marttojen puutarhamarttana ja pitää erilaisista pienimuotoisista kasvatusprojekteista. Pikkuniityn onnistuminen on osoittanut jälleen, kuinka paljon iloa pienelläkin projektilla voi saada aikaan.

Hänen mukaansa oman niityn perustamista ei kannata ajatella liian suurena urakkana. Pienikin alue riittää, ja pohjatyöt ovat melko yksinkertaiset. Niityllä ei myöskään tarvitse tavoitella täydellisyyttä: siellä voi kasvaa myös niin sanottuja rikkaruohoja, sillä monet niistäkin kukkivat ja tarjoavat ravintoa hyönteisille. Häiritsevät kasvit voi poistaa myöhemmin ja viimeistään ennen niiden siementämistä.

Kukkameren luomiseen ja pörriäisten auttamiseen ei tarvita hehtaaria tai edes puolta. Pienikin pläntti omalla kotipihalla riittää herättämään luonnon eloon.

Pikkuniitylle voi kylvää erilaisia kukansiemeniä sekaisin ja seurata, millainen kokonaisuus niistä muodostuu.

– Kukkameren luomiseen ja pörriäisten auttamiseen ei tarvita hehtaaria tai edes puolta. Pienikin pläntti omalla kotipihalla riittää herättämään luonnon eloon, Tarja muistuttaa.

Niityn perustamiseen löytyy myös runsaasti käytännön apua Marttojen ohjeista.
Lue lisää niityn perustamisesta täältä.

Ensi vuonna niitylle monivuotisia kukkia

Tarjan niittyprojekti ei pääty ensimmäiseen kesään. Kukinnan jälkeen hän aikoo kerätä kukista siemeniä talteen ja kylvää niitä ensi keväänä uudelleen. Seuraavaksi tavoitteena on saada niitylle myös monivuotisia kasveja.

Tarja suunnittelee keräävänsä luonnosta esimerkiksi ojien varsilla kasvavien kissankellojen ja päivänkakkaroiden siemeniä. Molempia kasvaa Kempeleen seudulla luonnostaan runsaasti. Myös apilaa hän haluaa ensi vuonna mukaan niitylle.

– Niittyä en taida laajentaa, sillä pidän pienestä ja helposta. Jatkan projektia lisäämällä sinne monivuotisia luonnonkukkia, kuten apilaa, kissankelloja ja päivänkakkaroita sekä keräämiäni siemeniä. Puutarhahommat haluan pitää mieltä virkistävinä ja kohtuullisen helppoina.

Lue myös: Rikkakasvit kuriin – näin torjut haitallisen kasvuston tehokkaasti

Niitty onkin vain yksi osa Tarjan puutarhaa. Pihalla kasvaa perinteisiä marjapensaita ja perennoja sekä pieni ruusutarha, joka on muodostunut vuosien varrella saaduista äitienpäiväruusuista. Marttojen ohjeiden innostamana Tarja on perustanut myös laatikkokasvimaan, jossa kasvavat muun muassa salaatti, tilli, persilja ja herne.

Lisäksi pihalla on toista kesää kasvihuone, jossa kypsyvät tomaatit, kurkut, paprikat ja chilit. Pikkuniitty sopii hyvin tähän kokonaisuuteen: sen ei tarvitse olla suuri tai työläs tuottaakseen iloa niin ihmisille kuin pörriäisillekin.