Suomen vaarallisimmat myrkkykasvit – tunnista nämä lajit!

Suomen luonnossa kasvaa myrkyllisiä kasveja, osa niistä voi olla hengenvaarallisia, minkä vuoksi niiden tunnistaminen on ehdottoman tärkeää.

Myrkyllisiä kasveja ei pidä koskaan maistaa tai kerätä ravinnoksi, ellei lajia tunnista täysin varmasti. Seuraavat kolme kasvia kuuluvat Suomen vaarallisimpiin myrkkykasveihin.

Myrkkykeiso

Monivuotinen, 30–150 cm:n korkuinen, ruohovartinen kasvi. Kukat pienet, likaisenvalkoiset kerrannaissarjassa. Varsi sileä, ontto. Lehdet 1–2 kertaa parilehtiset, onttoruotiset. Lehdykät suikeat, sahalaitaiset. Kasvaa melko yleisenä koko maassa, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, mutarannoilla, ojissa ja märillä niityillä. Tappavan myrkyllinen.

Myrkkykatko

Kaksivuotinen, 100–150 cm korkea, pahanhajuinen ruohokasvi. Kukat valkoiset, kerrannaissarjassa. Varsi kiiltävä, ontto, sinertävähärmeinen, alaosasta punatäpläinen. Lehtiruoti kouruinen, kanta tuppimainen. Muistuttaa koiranputkea. Kasvaa paikoitellen asutuilla alueilla Etelä- ja Keski-Suomessa.
Tappavan myrkyllinen.

Hukanputki

Yksi- tai kaksivuotinen, ruohovartinen kasvi, korkeus 10–150 cm. Varsi sileä, ontto, voi olla tyveltä sinertävä. Kukinto valkoinen kerrannaissarja. Pikkusarjojen kolme (tai jopa viisi) kapeaa, alaviistoa suojuslehteä on hyvä tuntomerkki. Sekoitetaan helposti sileälehtiseen persiljaan. Hukanputken epämiellyttävä haju voi auttaa tunnistamisessa. Kasvaa jokseenkin harvinaisena Etelä- ja Lounais-Suomen vanhan asutuksen alueilla.
Tappavan myrkyllinen.

Tunnista ennen kuin keräät

Luonnosta kerättävät kasvit tulee aina tunnistaa varmasti ennen käyttöä. Jos kasvin tunnistamisesta on pienikin epäilys, sitä ei pidä kerätä tai käyttää ravinnoksi.