Näin valmistuu ruoka 80 hengelle – Martat vahvistavat joukkomuonitusosaamista ympäri Suomen

Marttojen kotitalousasiantuntijat ympäri Suomen saivat arvokasta perehdytystä suurten ruokamäärien valmistukseen.

Perhon liiketalousopiston opetuskeittiössä Helsingissä kävi kuhina, kun 18 Marttojen työntekijää eri puolilta Suomea kokkasi tuttuja, maistuvia ruokalajeja kuten linssikeittoa ja pastavuokaa – mutta moninkertaisina määrinä.

Joukkomuonituksen saloja olivat opettelemassa alueellisten Marttapiirien kotitalaousasiantuntijat, jotka vahvistivat ammattitaitoaan Marttajärjestön asiantuntijoiden Heidi Peltosen ja Tiina Anola-Pukkilan johdolla. Koulutusta oli järjestämässä Marttaliiton ruoan ja ravitsemuksen johtava asiantuntija Marjo Rantapusa.

– Ideana on, että he voivat viedä tietotaitoa eteenpäin omille alueilleen ja järjestää koulutuksia myös jäsenille, Marjo kertoo.

– Haluamme pitää huolta, että asiantuntijoidemme ja sitä kautta myös vapaaehtoisten osaaminen säilyy. Olemme tunnistaneet, että joukkomuonituksen osaaminen vaihtelee suuresti, eikä kaikilla ole taitoa enää hallussa. Siksi tätä osaamista on tärkeä antaa ja viedä eteenpäin.

Oppia myös suurtalouskeittiöstä

Puolentoista päivän koulutus alkoi teoriaosuudella, missä käytiin läpi esimerkiksi elintarvikehygieniaa ja kalustoon ja kuljetukseen liittyviä asioita. Toisena päivänä osallistujat pääsivät käsiksi Perhon suurtalouskeittiön välineisiin.

– On hienoa, että tässä samalla moni pääsee tutustumaan ensimmäistä kertaa myös tällaiseen keittiötilaan, sillä useimmille se koti- tai opetuskeittiö on tutuin, Marjo Rantapusa kertoo.

Joukkomuonitus tarkoittaa isojen tapahtumien ja ihmismäärien ruokkimista. Rantapusa sanoo, että se voi yksinkertaisimmillaan olla 30 hengen kahvitus tai suurimmillaan vaikkapa useamman lämpimän ruuan valmistus maasto-olosuhteissa sadoille ihmisille.

– Marttayhdistyksillehän muonitus on yksi varainhankinnan muoto. Pidetään soppatykkejä, järjestetään ruokailuja tai vaikkapa seurakunnille kahvituksia, Marjo listaa.

– Joukkomuonitus on tärkeä taito kaikille, ihan yhteiskunnan kannaltakin ja häiriötilanteiden varalta. Meillä Martoissa kotivara eli kotitalouksien varautuminen on jatkuva teema.

 Joukkomuonitus on tärkeä taito kaikille, ihan yhteiskunnan kannaltakin ja häiriötilanteiden varalta. Meillä Martoissa kotivara eli kotitalouksien varautuminen on jatkuva teema.

Marttaliitto tekee paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa varautumiseen suhteen, esimerkiksi ruotsinkielisen sisarjärjestön Marthaförbundetin kanssa. Perhossakin mukana ollut Marttajärjestön asiantuntija Tiina Peltonen on mukana myös Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) toiminnassa.

– Käytännön esimerkkinä voin mainita, kuinka joukkomuonituksessa pitää ottaa huomioon ruuan riittävä energiamäärä, kun kyse on maanpuolustuksesta. Siellä on tarkat kalorimäärät, jotka pitää saada.

20 litraa linssikeittoa

Koulutuksessa osallistujat valmistivat 20 litraa tomaattista linssikeittoa, noin 22 litraa broileri-juustopastaa höyryuunissa, noin 9 litraa aurinkokiisseliä sekä kauraleipäsiä ja punaista papulevitettä.

– Linssikeittoa riittää 80 hengelle, joten sitä tulee jäämään yli. Mutta ei olisi ollut mielekästä tehdä sitä vain 20 hengelle, koska silloin oppi olisi jäänyt tavallaan saamatta. Annamme ylijääneet ruuat ruoka-apuun ja toimme mukanamme myös rasioita, joihin voi pakata ruokaa kotiinvietäväksi.

Ruokaa tehtiin sekä pakasteista että huoneenlämmössä säilyvistä kotivaratarvikkeista kuten porkkanasta, sipulista ja perunasta. Näin harjoiteltiin molempaa tapaa, sillä poikkeusolosuhteissa kotivaran käyttö olisi ainoa vaihtoehto.

– Joukkomuonituksessa on tärkeää, että ruoka sopii kaikille. Puhumme paljon erikoisruokavalioiden merkityksestä. Esimerkiksi nämä kauraleipäset ovat gluteenittomia ja vegaanisia.

Sirpa huomioi kustannukset

Kuopiolainen Sirpa Nygård, 57, on Savon Marttojen kotitalousasiantuntija. Hän piti koulutusta mainiona tilaisuutena vahvistaa omaa osaamista.

– Nyt osaan auttaa ja ohjeistaa marttoja, miten vaikkapa suurempi määrä keittoa syntyy padalla. Meillä on Kuopiossa pienimuotoinen suurtalouskeittiövarustelu, mutta ei läheskään näin hienoa kuin täällä. Oli hyvä päästä näkemään ja kokeilemaan käytännössä ison keittiön toimivuutta.

Sirpa huomauttaa, että isompia ruokamääriä tehtäessä kyse on myös kustannuksista.

– Ettei mene raaka-aineita hukkaan. Pitää tuntea laitteet, ymmärtää haihtuminen kypsennyksessä ja kaikkea tällaista tähdellistä ja hyvää tietoa olen ammentanut.

Sirpa muistelee, että hänen suurin muonituksensa oli sadan hengen keittolounas.

– Kasvis- ja kalakeitot toimivat aina!

Ole hyvä ja salli evästeet nähdäksesi tämän sisällön tai katso sisältö täältä.