Vesikansan Martat juhlivat 120-vuotista taivaltaan – into oppia ei vanhene

Vesikansan Martat juhlivat 120-vuotista historiaansa Vihdissä elokuussa 2026. Lämminhenkisessä juhlassa muisteltiin yhdistyksen vaiheita ja nostettiin esiin marttatoiminnan ytimessä säilyneet arvot: yhdessä tekeminen, uuden oppiminen ja yhteisöllisyys.

Vesikansan Marttojen 120-vuotisjuhla kokosi martat ja juhlavieraat Vesikansan Maamiesseuran talolle. Päivän ohjelmaan kuului juhlapuheita, yhdistyksen historiikki, ansiomerkkien jakamista, musiikkiesityksiä ja kahvitarjoilu.

Juhlassa katse kääntyi sekä menneeseen että tulevaan. Vaikka maailma on muuttunut 120 vuodessa valtavasti, marttatoiminnan perusta on pysynyt: yhdessä opitaan, jaetaan osaamista ja autetaan muita.

Yli vuosisata oppimista ja yhdessä tekemistä

Vesikansan Martat perustettiin vuonna 1906, aluksi Vesikansan ja Nummelan Marttojen yhteisenä yhdistyksenä. Yhdistykset erkaantuivat toisistaan vuonna 1925.

Marttajärjestö oli perustettu jo vuonna 1899 edistämään sivistystä ja kodinhoidon taitoja. Martta-nimi puolestaan otettiin Raamatusta, sillä sivistyksen korostaminen järjestön nimessä oli herättänyt vastustusta ajan venäläisessä hallinnossa.

Yhdistyksen vaiheita valottivat juhlapuheessaan Vesikansan Marttojen puheenjohtaja Marju Toivanen sekä historiikin esitellyt pitkäaikainen, ansioitunut jäsen Varpu-Leena Malmgren.

Historian aikana marttojen toiminta on mukautunut yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Erityisesti 1940-luvun sota-aikana avustustoiminta nousi tärkeään rooliin. Martat lähettivät vaatteita ja ruokaa rintamalle sekä muille apua tarvitseville. Pula-aika vaati kekseliäisyyttä, uusien taitojen opettelua ja kykyä soveltaa jo opittua.

Vesikansan Marttojen toiminta on ollut alusta asti monipuolista. Vuosien varrella on perehdytty muun muassa kasvisruokaan, kalankäsittelyyn, ihonhoitoon, mehiläisvahakynttilöihin, kierrätykseen ja akvarellimaalaukseen.

Uuden oppiminen nousi juhlassa esiin yhtenä marttatoiminnan kantavista voimista. Puheenjohtaja Marju Toivanen muistutti, että marttatoiminnan tarkoituksena on paitsi oppia uutta myös jakaa opittuja taitoja eteenpäin.

Yhteisöllisyys on marttatoiminnan voimavara

Marttaliiton puheenjohtaja Roosa Grönberg nosti juhlapuheessaan esiin yhteisöjen merkityksen muuttuvassa maailmassa. Hänen mukaansa yhteisöllisyyden asema on nyky-yhteiskunnassa murentunut, mutta ihmisten tarve kuulua johonkin ei ole kadonnut.

Grönberg uskoo yhteisöjen merkityksen jälleen vahvistuvan. Marttatoiminta on tästä hyvä esimerkki: se tuo yhteen eri sukupolvia ja tarjoaa mahdollisuuden tasavertaiseen yhdessä tekemiseen.

Marttayhteisön merkitys ulottuu kuitenkin omaa jäsenistöä laajemmalle. Marju Toivanen muistutti, että marttojen jakamista arjen taidoista voi olla erityisen paljon hyötyä ihmisille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta oppia niitä kotona.

Myös Grönberg korosti marttojen yhteiskuntavastuuta ja merkitystä arjen taitojen välittäjinä.

Martat tarjoavatkin sekä yhteisön, johon kuulua, että käytännön osaamista kaikille sitä tarvitseville. Neuvoja saa niin ruoanlaittoon, kodinhoitoon, puutarhanhoitoon kuin taloudenhallintaankin.

Marttojen osaamista tarvitaan myös kriiseissä

Marttojen merkitys ei rajoitu tavallisen arjen sujuvoittamiseen. Juhlapuheissa nousi esiin myös varautuminen ja marttojen kyky auttaa silloin, kun yhteiskunta kohtaa poikkeuksellisia tilanteita.

Historiansa aikana Vesikansan Martat ovat osallistuneet avustustoimintaan muun muassa Virossa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Ukrainassa. Varpu-Leena Malmgrenin historiikissa muistutettiin, kuinka sodat ovat useaan otteeseen antaneet sysäyksen marttojen avustustoiminnalle.

Vihdissä toimii kahdeksan marttayhdistystä, joiden monipuolisesta osaamisesta voisi olla merkittävää hyötyä myös poikkeustilanteissa. Marju Toivasen mukaan marttojen taitoja kannattaisi hyödyntää nykyistä laajemmin silloin, kun tavallinen arki keskeytyy.

Marttojen varautumisosaaminen kattaa monia arjen kannalta tärkeitä taitoja. Jo Marttojen verkkosivuilta löytyy runsaasti ohjeita esimerkiksi oman ruoan kasvattamiseen ja henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Perinteet kantavat, mutta katse on tulevaisuudessa

Vaikka Vesikansan Martoilla on takanaan jo 120 vuotta historiaa, yhdistys ei ole jäänyt menneisyyteen. Toiminta on muuttunut ja kehittynyt ympäröivän maailman mukana, ja uusien taitojen oppiminen sekä muuttuviin tilanteisiin sopeutuminen ovat edelleen sen keskiössä.

Myös Marttaliiton puheenjohtaja Roosa Grönberg korosti juhlapuheessaan, kuinka hyvin martat ovat ajan hermolla. Pitkät perinteet eivät tarkoita vanhoihin toimintatapoihin takertumista, vaan ne antavat pohjan uuden oppimiselle ja kehittämiselle.

Vesikansan Martat onkin 120-vuotiaana virkeä ja aikaansa seuraava yhdistys, jossa menneisyys ja tulevaisuus kulkevat rinnakkain.

Olisipa mielenkiintoista nähdä, millaista marttatoiminta on Vesikansassa seuraavien 120 vuoden kuluttua!