Kaanaan Marttojen mukana syntyy ystävyyksiä, uusia taitoja ja piparkakkutaidetta

Raisiossa Kaanaan Martat kokoontuvat kokkaamaan, oppimaan uutta ja nauttimaan yhdessäolosta. Yhdistyksen toiminnasta on syntynyt myös perinne, joka ilahduttaa vuosittain satoja lapsia: marttojen ansiosta kaikissa Raision alakouluissa järjestetään joulukuussa piparkakkukilpailu.

Lokakuisena arki-iltana on jo hämärää, kun Kaanaan Martat kokoontuvat valmistelemaan maailman suurimman marttaillan kekri-illallista vanhalle maatilalle. Pitkät valonauhat muodostavat katon pihan ylle, ja ikkunoista avautuu lämmin, houkutteleva näkymä: höyryäviä kattiloita, puuhastelevia marttoja sekä perinteistä sisustusta ryijyineen ja vanhoine puukalusteineen.

Kun ensimmäiset ruoat on saatu uuniin ja liedelle, kaikki saavat alkumaljaksi Louhisaaren juomaa. Mustaherukanlehdistä valmistettu juoma muistuttaa simaa. Se on saanut nimensä Louhisaaren kartanosta, joka sijaitsee naapurikunnassa Maskussa. Kartano on marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin synnyinkoti. Juoma tunnetaankin myös nimellä Marskin sima: sitä teki aikoinaan marsalkan äiti.

Tänään ruokalistalla on juurisellerikeittoa, purjoperunakeittoa ja tilliyrttiöljyä, palsternakkapipareita, lanttukakkua, mallasleipää sekä kotikaljaa – Marttojen ohjeilla totta kai. Etukäteen illan ruoista on valmistettu alkumaljan lisäksi leipä ja kotikalja.

Lue myös: Vesikansan Martat juhlivat 120-vuotista taivaltaan – into oppia ei vanhene

Kekri-iltaan on kokoontunut kymmenkunta marttaa seurustelemaan, valmistamaan ruokaa ja kaivertamaan koristeita. Osallistujat ovat jakautuneet pieniin ryhmiin, joista kukin valmistaa eri ruokia. Eri puolilta kuuluu kuppien kilinää, naurua ja puheensorinaa.

Kaanaan Martat on vuonna 1959 perustettu yhdistys, jolla on yhteensä noin 40 jäsentä. Kaanaa on kaupunginosa Raisiossa, Turun vieressä. Ryhmä kokoontuu kolmen viikon välein. Tyypillisesti tapaamispaikkana on Kaanaan koulu, jossa raaka-aineita pilkotaan oppilaiden pulpeteilla. Tänään ollaan puheenjohtajan sukutilalla. Vanhasta sikalasta on kunnostettu kaunis, perinteikäs ja viihtyisä juhla- ja seurustelutila.

Ihmiset tykkää hirveästi esimerkiksi yhdessä kokkaamisesta, vaikka se voi olla vähän sellaista sähläämistä.

Ruoka eri muodoissaan on tämän porukan ydintoimintaa: tänä vuonna ohjelmassa on ollut esimerkiksi kuituilta, retkiruokakurssi ja kalankäsittelykurssi.

– Ihmiset tykkää hirveästi esimerkiksi yhdessä kokkaamisesta, vaikka se voi olla vähän sellaista sähläämistä, puheenjohtaja Katri Mikkola nauraa.

Marttailu kulkee suvussa

Puheenjohtaja Mikkolalle marttailu on ikään kuin verenperintöä: hänen isoäitinsä oli yksi Kaanaan yhdistyksen perustajista. Hän oli Karjalan evakoita.

– Useampikin karjalaismummoista muutti tänne sodan jälkeen. He olivat olleet Martoissa jo Karjalassa. Raision Martat on tietääkseni heidän perustamansa, kun jokin vanha karjalainen marttayhdistys muutti tänne, Mikkola sanoo.

Kaanaa sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Raision keskustasta. Mikkolan isoäidin aikana liikkuminen oli kovin erilaista, joten oli tärkeää saada Kaanaalle oma yhdistys.

– Täältä oli niin pitkä matka Raision keskustaan. Ei minun isovanhemmillani ollut autoa, vaan silloin piti liikkua hevosella, kävellen tai pyöräillen, Mikkola kertoo.

Isoäidin lisäksi Mikkolan äiti kuului Marttoihin. Kun Mikkola oli 18-vuotias, isoäiti alkoi maksaa jäsenmaksua hänen puolestaan.

– Olen ollut ihan lapsesta asti mukana. Olen jo pienenä tottunut kaikkien marttamummojen kanssa hengailuun. Tunsin esimerkiksi nykyisten jäsentemme Annelin ja Kaarinan äidit ja kaikki muutkin mummelit, Mikkola sanoo.

Kaanaan Marttojen vuodenkiertoon kuuluvat erilaisten kokkausiltojen lisäksi esimerkiksi teatteri-illat, saunaillat ja käsityöillat. Yhteishenki on porukassa kaiken kaikkiaan sopuisa ja hyvä. Ikäeroilla ei ole merkitystä.

– Jos olet martta, on porukka heti samanhenkinen. Kun olen sosiaalinen ihminen, tämä on hauskaa puuhaa, Kaanaan Marttojen sihteeri Kristiina Löfgren sanoo.

Piparkakkukilpailu innostaa satoja koululaisia

Yksi vuoden kohokohdista koittaa joka joulukuu: Kaanaan Marttojen ansiosta kaikissa Raision alakouluissa järjestetään piparkakkukilpailu. Perinne alkoi jo vuoden 2000 paikkeilla Kaanaan koulussa.

– Kun minun lapseni menivät Ihalaan kouluun, halusin että hekin pääsevät osallistumaan. Menin vanhempainyhdistykseen sillä agendalla, että alamme järjestää piparkakkukilpailua, Mikkola naurahtaa.

Lue myös: Savon Marttojen villasukat lämmittivät Asunnottomien yössä

Sittemmin kilpailu on saatu sinnikkäällä työllä osaksi kaikkien Raision alakoulujen toimintaa. Kilpailussa kukin tekee teeman pohjalta kotonaan piparityönsä ja toimittaa sen kouluun. Martat järjestävät töistä näyttelyn.

– Se on ihan mahtavaa, kun lapset ovat niin innoissaan omista töistään, että he meinaavat haljeta. Näyttelyn tekeminen on myös tuoksun takia huumaavaa, Mikkola kertoo.

Töitä kertyy paljon: esimerkiksi viime vuonna kilpailuun osallistui 223 oppilasta, ja töitä valmistui 148. Osa oppilaista tekee työnsä yhdessä.

– Viime vuonna tuli paljon 67-piparitaloja. Mietin ensin, mikä ihmeen juttu tämä on, Löfgren sanoo sometrendiin viitaten.

Kaikki osallistujat saavat myös piparisen mitalin, jonka martat tekevät talkoovoimin. Tänä vuonna kilpailu järjestetään joulukuun puolivälissä, ja teemana on ”joulupukin töissä”.

Yhdessä tekeminen tuo iloa ja uusia taitoja

Kaanaan Martat tekevät yhteistyötä myös muiden paikallisyhdistysten kanssa. Esimerkiksi omakotiyhdistyksen ja vanhempainyhdistyksen kanssa he tekevät kerran vuodessa ilmestyvää Kaanaanmaan lehteä.

Täällä otettiin heti lämpimästi vastaan. Tämä on ihmisläheistä työtä, ja täällä saa toteuttaa itseään keittiössä sekä käsien taidoissa.

Kaanaan Marttojen tuoreimpiin jäseniin kuuluu kolme vuotta mukana ollut rahastonhoitaja Satu Haavisto. Hän on ollut mukana monessa järjestössä ja vapaaehtoistyössä, mutta marttailu on erilaista.

– Täällä otettiin heti lämpimästi vastaan. Tämä on ihmisläheistä työtä, ja täällä saa toteuttaa itseään keittiössä sekä käsien taidoissa. Kotonakin niitä tulee tehtyä, mutta porukassa on hauskempaa, Haavisto sanoo.

Haavisto kertookin oppineensa marttailun myötä etenkin erilaisia käsitöitä.

– Totta. Ryijykin on kohta valmistumassa, Löfgren jatkaa.

– Jollain on, jollain ei… Olen hyvä aloittamaan, huono lopettamaan! Mikkola nauraa.

– Mutta kyllä työ saa jäädä myös kesken, Haavisto sanoo.

Myös pitkään mukana olleet Mikkola ja Löfgren kertovat oppivansa jatkuvasti uutta. Löfgren uskoo, että juuri marttatoiminnan ansiosta hän on oppinut kokkailun lisäksi esimerkiksi huovuttamisesta ja villiyrteistä.

Lue myös: Palstalta juhlapöytään – Marttojen viljelykesä huipentui kekrijuhlaan Oulussa

Koko ikänsä marttaillut Mikkola uskoo, että Martat ovat vaikuttaneet jopa hänen lastensa ruokamieltymyksiin. Kun hänen poikansa oli vauva, vuoden vihannekseksi oli valittu palsternakka. Poika sai syödä paljon palsternakka-perunamuhennosta.

– Tyttärelle on syötetty muita juttuja, mutta poika tykkää edelleen palsternakasta, jota se on syönyt ihan hirveästi. Ei me varmaan olisi ikinä syötetty sitä pojalle, ellei palsternakka olisi ollut vuoden vihannes. Mitä tästä opimme? Syötä lapsellesi kaikkea, Mikkola kertoo.

Marttoihin voi tulla juuri sellaisena kuin on

Vuodenvaihde on helppo aika tulla uutena mukaan marttailemaan, sillä liitto järjestää alkuvuodesta avoimia ovia. Avoimissa tilaisuuksissa Kaanaan Martat ovat järjestäneet esimerkiksi soppaillan ja mocktailillan.

– Ne ovat olleet kivoja tilaisuuksia, ja sitä kautta on saatu uusia jäseniä. Porukalla juttu luistaa! Löfgren sanoo.

Marttailulla on hyvä imago. On tosi positiivista, että meillä on uusi aalto käynnissä. Kotoilu ja muu omalla tavallaan trendaa.

– Vähän aikaa sitten eräs ihminen sanoi minulle miettineensä 20 vuotta, tulisiko hän Marttoihin. Ei se ole niin pelottavaa. Mielestäni jokaiseen marttayhdistykseen pitäisi päästä vaan kävelemään sisään, Mikkola pohtii.

Haavisto, Löfgren ja Mikkola ovat panneet merkille uudenlaisen marttailuaallon. Monet nuoret ovat kiinnostuneet Marttoihin liittyvistä asioista.

– Marttailulla on hyvä imago. On tosi positiivista, että meillä on uusi aalto käynnissä. Kotoilu ja muu omalla tavallaan trendaa, Mikkola sanoo.

Kaiken kaikkiaan Mikkola kokee, että marttailu on itsensä kehittämistä. Samalla saa hyviä ystäviä ja oppii uusia asioita.

– Tavallaan tässä ei olla kaukana Marttojen alkuperäisestä nimestä, joka oli Sivistystä kodeille. Sitähän tämä on: sivistystä koteihin, hyvinvointia, ruokaa, ravitsemusta, vaikka mitä, Mikkola summaa.