Käsityötaituri Hannele Maahinen: Elämme 1600–1800-lukujen malliin

Hannele Maahinen asuu ja työskentelee puolisonsa kanssa harmaassa hirsitalossa Keuruun Pohjoisjärvellä. Käsityöläispariskunta on luonut mahdollisimman omanäköisensä elämän.

Maahisen pariskunnan talo löytyy Keuruulta metsän laidalta. Pihalla loikkii kissoja ja kesällä kaakattaa kanalauma. Niityn viereltä löytyy ortodoksinen tsasouna. Kodin yläkerrassa on Hannele Maahisen ja miehensä, kultaseppämestari Ville Maahisen paja, jossa he korjaavat sekä valmistavat monenlaisia esineitä pääasiassa ortodoksikirkon tarpeisiin.

Lue myös: Osaran Martat virkkasivat keinutuolin ja pyörän – jämälangoista syntyi nähtävyys

Hannelen asu on kuin 1800-luvulta. Hän esittelee valmistamiaan vaatekappaleita, joissa hän viihtyy arkenakin. Alimmaiseksi hän on pukenut alusmekon ja keskivartaloa kevyesti tukevan nyöritettävän liivin, jollaisia käytettiin 1600–1700-luvuilla.

– Seuraavaksi puen alushameen ja kiinnitän vyötärölleni irralliset taskut esiliinan tapaan. Niiden päälle tulee kahdesta osasta koostuva runsaasti rypytetty hame sekä korsetin suoja. Lopuksi puen puseron tai jakun.

Hannele on tutkinut menneiden sukupolvien tapaa elää omavaraisesti. Se yhdisti Hannelen ja Villen, jotka tapasivat toisensa yhteisen ystävänsä keskiaikaisessa yrttitarhassa 2001.

– Ihastuin varsinkin 1100–1520-lukujen käsitöihin, pukujen kauneuteen, musiikkiin ja ruokaperinteeseen. Arkemme sujuu nykyisin enemmänkin 1600–1800-luvun malliin. 

Itse tehty elämä

Hannele Maahinen suunnittelee ja konservoi ortodoksipapistolle, seurakunnille ja luostareille monenlaista kalustoa ja ikoniriipuksia, jotka hän toteuttaa itse tai yhdessä Villen kanssa.

– Teen myös kultasepän töitä. Olen juuri suunnitellut panagian eli ikoniriipuksen, joita olen tehnyt vuosien aikana useita.

Lue myös: 100-vuotias martta Elsa Mäkelä: koti kantaa yhteiskuntaa

Hannelella on monenlaisia terveyshaasteita, mutta huonoimpinakin päivinä hän parsii vaikka sukkia, koska ei osaa olla tekemättä mitään. Allergioiden takia Hannele käyttää vaatteissaan mahdollisimman luonnonmukaisia materiaaleja kuten raakasilkkiä, villaa ja pellavaa.

– Haaveilen, että saisimme ruokamme yhä enemmän omasta puutarhasta, kalat järvestä, munat kanoista, energian auringosta ja tuulesta sekä oman metsän puuta talon lämmitykseen.

Näissä pyrkimyksissään hän käy usein tutkimassa Marttojen nettisivustoja, joilta onkin saanut käytännöllisiä vinkkejä esimerkiksi kodin ja kasvimaan hoitoon.

Keskeneräisyyden siunaus

Hannele esittelee keskeneräisen alusmekon, jonka avaran kaula-aukon hän rypyttää sopivan kokoiseksi. Valmistumistaan odottaa myös 1700-luvun mallinen korsetti.

– Korsettiin tarvitaan kaksikertainen juuttikangas sekä pellavaa. Niiden väliin olen ommellut metalliset tuet eli luut. Korsetin antama ryhdikäs olo on miellyttävä, se ei rajoita liikkuvuutta ja auttaa kipuihin.

Ompeleminen tapahtuu käsin tai 1939 vuoden matkaompelukoneella, jonka Hannele hankki jostakin huutokaupasta. Hän myös maalaa tauluja, mutta joidenkin lisäaineiden, kuten formaldehydin,aiheuttamat allergiaoireet rajoittavat työtä. Hannelella on tulossa taidenäyttely Joensuuhun loppiaisena. Luova elämäntapa merkitsee jatkuvaa erilaisten materiaalien tutkimista, opiskelua, luonnostelua ja keskeneräisyyden sietämistä, jonka seurauksena on tyytyväisyys omanäköiseen elämään.