Keskenmeno jättää jäljen – empaattinen kohtaaminen kannattelee

Keskenmeno on elämää ravisuttava kokemus, jolla voi olla pitkälle ulottuvia vaikutuksia. 10–15 prosenttia todetuista raskauksista päätyy keskenmenoon, mutta vaikka se on näinkin yleistä, syy ei yleensä selviä. Uuden Käypä hoito -suosituksen tavoite on yhdenmukaistaa valtakunnallisia tutkimus- ja hoitokäytänteitä, ja siinä korostetaan empaattista kohtaamista. Keskenmenon kokeneiden päivää vietetään 15.10.

Keskenmenolla tarkoitetaan raskauden keskeytymistä spontaanisti ennen 22. raskausviikon päättymistä. Se alkaa usein verenvuodolla ja alavatsakivuilla. Joissain tapauksissa keskenmeno voi myös olla oireeton. 

Yksittäisen keskenmenon syy ei yleensä selviä. Suurin osa kuitenkin johtuu sikiön kromosomipoikkeavuudesta. Muita riskitekijöitä ovat äidin korkea ikä, elintavat ja tietyt sairaudet ja infektiot. Valtaosa keskenmenon kokeneista tulee uudelleen raskaaksi toistuvienkin keskenmenojen jälkeen. 

Hellyyttä hoitotyöhön 

Pauliina Orrensuolla on tänä päivänä kaksi elävää lasta. Hän on kokenut 14 keskenmenoa ja on koulutukseltaan surun ja surutyön ammattilainen sekä menetysten kokemusasiantuntija. Orrensuon kokemukset ovat kolmelta eri hyvinvointialueelta. 

– Valitettavaa on ollut se, että aina surua tai menetystä ei ole terveydenhuollossa nähty eikä kokemusta surusta tai menetyksestä haluttu kuulla. Ymmärrän, että keskenmenot ovat terveydenhuollossa arkipäivää ja niihin suhtaudutaan kuin komplikaatioon, mutta menetys on kokijalleen ainutkertainen ja todellinen. 

Orrensuo kertoo hoitohenkilöstön ajattelemattomista ja kokemusta vähättelevistä puheista ja puutteellisesta kivunlievityksestä, jopa sairauslomaa on joutunut anelemaan. Toisaalta jotkut ammattilaiset ovat kohdanneet sekä hänet että hänen puolisonsa empaattisesti ja pitäneet jopa sylissä raastavimman surun ja ikävän hetkellä. 

– Hellyyttä hoitotyössä tai toinen toisemme kohtaamisessa ei voi koskaan olla liikaa. Sillä, miten keskenmeno hoidetaan, voidaan joko voimaannuttaa tai hajottaa. Ei siis ole merkityksetöntä, millaisia sanoja käytetään tai kuinka empaattisesti keskenmenon kokenut kohdataan, Orrensuo muistuttaa. 

Myös Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio pitää kaikkein tärkeimpänä empaattista kohtaamista: 

– Se ei ole rahasta tai resurssista kiinni. Empatiaa voi osoittaa monin tavoin, ja usein juuri pienillä asioilla voi olla valtavan suuri merkitys kokemuksesta toipumisessa. Hyvää kohtaamista ja tuen antamista ei tule myöskään nähdä erillisinä asioina hoitotyössä, vaan tukea tulisi olla saatavilla koko hoitoprosessin ajan. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää ensikontaktiin ja sen onnistumiseen. 

Uusi Käypä hoito -suositus yhdenmukaistamaan käytänteitä 

Keskenmenon uusi Käypä hoito -suositus julkaistiin toukokuussa 2026. Sen tavoitteena on yhdenmukaistaa valtakunnallisia tutkimus- ja hoitokäytänteitä. Savio on kuitenkin huolissaan suurista eroista hyvinvointialueiden välillä. 

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että julkisen talouden leikkausten vuoksi tilanne on erityisen vaikea niillä hyvinvointialueilla, jotka eivät ole jo aiemmin lähteneet kehittämään hoitopolkua ja luomaan rakenteita keskenmenon kokeneiden tuen parantamiseksi. Vaikeassa taloustilanteessa on haastavaa löytää ratkaisuja siihen, miten uusia hoitopolkuja voidaan lähteä kehittämään tai mistä löydetään resurssit esimerkiksi psykososiaalisen tuen tarjoamiseen, jos tämän kaltaista palvelua ei ole aiemmin ollut palveluvalikoimassa, Savio kuvailee. 

Varhaiskasvatuksessa työskentelevä Orrensuo myös kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia keskenmenon kokeneen ja surevan kohtaamisessa. Orrensuo kiittelee sitä, että henkisen tuen tarjoaminen on kirjattu suosituksiin, mutta hänkin kantaa huolta alueiden suurista eroista. 

– Surevan kohtaaminen ei ole rakettitiedettä, mutta hyvinkin sensitiivistä, ja erityisesti sananvalinnoissa on oltava tarkka, sillä trauman kokenut ihminen kokee joskus hyvääkin tarkoittavan lauseen negatiivisena, ja sanat voivat jäädä mieleen vuosiksi, Orrensuo muistuttaa. 

Voimaa läheisistä ja vertaistuesta 

Läheisillä on valtava merkitys keskenmenon kokeneen toipumisessa. Simpukan vuonna 2022 teettämän kyselytutkimuksen mukaan keskenmenotilanteessa tärkeimmiksi ovat nousseet suhteet kumppaniin, ystäviin ja muihin läheisiin sekä muihin keskenmenon kokeneisiin. Orrensuo toivoo läheisiltä läsnäoloa: 

– Kukaan ei odota, että toiselta löytyisi oikeat sanat tai taito puhua kipu ja tapahtunut pois. Tärkeintä on saada kokemus siitä, ettei jää yksin. 

Kyselyvastauksissa keskenmenon kokeneet kantoivat myös huolta siitä, että he kuormittavat läheisiään liikaa käsitellessään kokemusta. 

– Tämän vuoksi ammatillisen psykososiaalisen tuen tulee olla luonnollinen osa keskenmenojen hoitopolkua, ja tärkeää on myös vertaistuen pariin ohjaaminen, Savio huomauttaa. 

Kyselyyn vastanneille vertaistuen merkityksessä korostui realistisena koettu tieto keskenmenoon liittyvistä tunteista ja fyysisistä oireista ja haitoista. Vertaisten kanssa saa kokea tulevansa ymmärretyksi, nähdyksi ja kuulluksi. 

– Yhteistä sureville on kokemus syyllisyydestä ja yksinäisyydestä: keskenmeno on äärettömän surullinen ja yksinäinen tapahtuma, jonka seurauksena jotain monesti menee rikki. Rikkinäisyyden kokemuksia on tärkeää päästä purkamaan toisten samanlaisissa tilanteissa olleiden kanssa, sillä vaikka jokaisen kokemus on ainutlaatuinen, surussa ja menetyksen kokemuksissa on paljon samaa, jonka purkaminen auttaa, kuvailee Orrensuo, joka saanut tukea toipumiseensa myös yhdistyksessä vaikuttamalla. 

Kun Orrensuo päätti ensimmäisten keskenmenojensa jälkeen puhua kokemuksistaan avoimesti, kokemuspuhetta keskenmenoista ei vielä juurikaan ollut. Hän toivoo tuovansa lohtua ja tasoittavansa jonkun toisen hoitopolkua omien kokemustensa kautta. Keskenmenoa surevalle hänellä on viesti: 

– Älä jää yksin. Toivon, että vierelläsi olisi joku, joka tekisi taakastasi helpomman kantaa, olipa se sitten kuka tahansa. Anna surulle aikaa. Mihinkään ei ole kiire.