Roosa Grönberg haluaa vahvistaa Marttojen vetovoimaa – ”Arki saa olla tylsää ja se on ihanaa”

Marttaliiton puheenjohtaja Roosa Grönberg haluaa turvata kotitalousneuvonnan jatkuvuuden, vahvistaa Marttojen vetovoimaa ja pitää kiinni järjestön ylisukupolvisuudesta. Hänelle toimiva tavallinen arki on myös yhteiskunnan turvallisuuden perusta.

Tammikuussa 2026 Roosa Grönberg, 26, sai viestin, jossa kysyttiin, lähtisikö hän ehdolle Marttaliiton puheenjohtajaksi. Hän oli viettämässä lauantai-iltaa ystäviensä kanssa.

– Viesti tuli yllätyksenä. Olin aiemmin kertonut lähipiirilleni, että haluaisin edistää Marttojen teemoja yhteiskunnassa tällä paikalla. En voinut kuitenkaan kuvitella, että sen aika voisi olla vielä.

Lue myös: Marttaliiton puheenjohtaja Roosa Grönberg odottaa esikoistaan – ”Vauvat ja lapset saavat näkyä myös marttailussa”

25. huhtikuuta Roosa valittiin Marttaliiton vuosikokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi. Hän oli valmistautunut, ettei välttämättä saa eniten ääniä. Vuonna 2023 Roosa tuli toiseksi Keskustanuorten puheenjohtajavaaleissa. Nyt Roosasta tuntui uskomattoman hyvältä ja häntä herkisti, että sai mahdollisuuden tähän merkitykselliseen työhön.

– Puoliso tuli hakemaan minua kokouksesta Sokos Hotel Vantaalta. Hän oli ostanut joululahjaksi liput Neljän Ruusun keikalle, joka oli sattumalta samana iltana. Keikka tuntui eräänlaiselta puheenjohtajuuteni juhlistukselta. Myöhemmin leivoin vadelmavalkosuklaakakun ja kokoonnuimme vielä lähisukulaisten kesken.

Ylisukupolviset Martta-yhteisöt vahvuutena

Marttoihin Roosa liittyi opiskellessaan kauppatieteitä LUT-yliopistossa Lappeenrannassa. Elettiin vuotta 2020 ja Roosa ajatteli, että martoissa hän oppisi neulomaan kantapään villasukkaan.

– Enontekijöillä asuva ämmi, eli äidinäitini, oli yrittänyt opettaa kantapään neulomista, mutta opit eivät jääneet mieleeni. En osaa vieläkään neuloa sitä, Roosa nauraa.

Martoissa Roosaa on aina kiehtonut ylisukupolvisuus. Hän arvostaa, että marttailu tarjoaa mahdollisuuden uudenlaisiin kohtaamisiin ja oivalluksiin eri sukupolvien välillä.

– Toivon, että ylisukupolvisuus Martta-yhteisöissä säilyy tulevaisuudessa. Kun olen itse joskus vanhemmasta päästä oleva martta, olisi hienoa oppia sen ajan nuorilta ja katsoa maailmaa myös heidän näkökulmastaan.

Toimiva arki luo turvaa, pystyvyyden tunnetta ja henkistä resilienssiä. Yhteiskunta ei pyörisi, jos arki kodeissa olisi liian kuormittavaa..

Omassa arjessaan Roosa marttailee erityisesti keittiössä: hän leipoo pullia, valmistaa puuroja ja tekee vaikkapa ruskeakastikkeen ulkomuistista. Myös kodinhoito on hänelle mieluista.

– Marttailu näkyy monipuolisena touhuamisena ja haluna oppia uutta. En ole supermartta, enkä missään taidossa erityisen hyvä. Joululomalla yritin virkata isoäidin neliöpeittoa, mutta en saanut neliöitä asettumaan kohdikkain. Neliöt ovat yhä korissa työhuoneessani. Aion ottaa ne ensi kerralla mukaan ämmilään, sillä ämmi varmasti osaa auttaa.

Martat eivät puutu siihen, mitä lautasellasi on, vaan jokainen saa päättää siitä itse. Kannustan, että sekasyöjät valitsisivat kotimaisia lihatuotteita.

Roosa noudattaa kasvisruokavaliota, ja kalaa hän on alkanut syömään terveyssyistä. Häntä turhauttaa erilaisten ruokavalioiden tarpeeton vastakkainasettelu. Marttojen neuvonta perustuu myös jatkossa kansallisiin ravitsemussuosituksiin, hän muistuttaa.

– Martat eivät puutu siihen, mitä lautasellasi on, vaan jokainen saa päättää siitä itse. Kannustan, että sekasyöjät valitsisivat kotimaisia lihatuotteita. Tärkeintä kuitenkin on, että jokaisella on ruokaa pöydässä.

Marttojen vetovoimaa vahvistamassa

Roosa Grönberg haluaa turvata Marttojen kotitalousneuvonnan jatkuvuuden järjestöihin kohdistuvista leikkauksista huolimatta. Lisäksi marttailun on säilyttävä mielekkäänä harrastuksena yli 35 000 jäsenelle ympäri Suomen.

– Marttojen on pidettävä kiinni nykyisistä jäsenistään. Samalla meidän tulee houkutella uusia marttoja mukaan toimintaan, Roosa sanoo.

Marttojen missio siitä, että hyvä arki kuuluu kaikille, kiteyttää tehtävämme yhteiskunnassa.

– Marttailu ajatellaan usein elämänmittaisena harrastuksena. Voimme pohtia, voisiko lyhytjänteisempikin osallistuminen Marttojen projekteihin olla vaihtoehto.

Roosa näkee sosiaalisessa mediassa potentiaalia marttakipinän sytyttämiseen, sillä käsityö-, ruoanlaitto-, leivonta- ja kodinhoitoaiheet nousevat siellä usein trendeiksi. Hän kannustaa jokaista marttaa tekemään yhden asian:

– Kysytään rohkeasti ihmisiä mukaan Marttoihin ja tuodaan marttailua esille. Olen huomannut, että monilla on eräänlaista patoutunutta marttakiinnostusta.

Arki saa olla tylsää

Marttojen työn merkitys korostuu Roosa Grönbergin mukaan juuri nyt, kun monissa kodeissa eletään taloudellisesti haastavia aikoja esimerkiksi työttömyyden ja lapsiperheköyhyyden kasvaessa.

– Marttojen missio siitä, että hyvä arki kuuluu kaikille, kiteyttää tehtävämme yhteiskunnassa. Toimiva arki luo turvaa, pystyvyyden tunnetta ja henkistä resilienssiä. Yhteiskunta ei pyörisi, jos arki kodeissa olisi liian kuormittavaa.

Lue myös: Marttaillessa utelias mieli riittää

– Näen turvallisuusuhkana sen, jos arki ei toimi normaalioloissa. Silloin se ei toimisi myöskään kriisin koittaessa.

Armeijan käynyt Roosa pysähtyi miettimään varautumista uudella tavalla, kun hän osallistui maaliskuussa kertausharjoituksiin Lappeenrannassa.

Toivoisin, että ihmiset kyläilisivät enemmän puolin ja toisin. Lähipiiristä huolehtimista on sekin, että kutsuu läheiset syömään.

– Vietimme viisi päivää metsässä, emmekä käyneet kertaakaan esimerkiksi suihkussa. Kokemus oli fyysisesti rankka, mutta henkinen puoli oli hankalin pala. Poikkeusolot ja ajatus sodan julmuudesta tulivat iholle.

– Huomasin, ettei turvallisuusuhkien liiallinen miettiminen ole voimavara. Henkinen huoltovarmuus syntyy tulevaisuususkosta ja tavallisesta arjesta. Arki saa olla tylsää ja se on ihanaa.

Arkea piristää läheisten kutsuminen kylään. Roosalla ja puolisolla on jatkettava ruokapöytä, jonka ympärille mahtuu parhaimmillaan 12 henkeä. Silloin tällöin vieraiksi saapuu puolison sukulaisia, Roosan sukua Hattulasta ja ystäviä.

– Toivoisin, että ihmiset kyläilisivät enemmän puolin ja toisin. Lähipiiristä huolehtimista on sekin, että kutsuu läheiset syömään, vaikka makaronilaatikkoa tiistaina. Eikä haittaa, vaikka pyykit olisivat lojumassa.