Suojaan 2026 -harjoitus teki varautumisesta totta – Savon Martat sai nuoret pohtimaan omaa kotivaraa

Mitä kotona pitäisi olla, jos sähköt katkeavat tai vedenjakelu häiriintyy? Savon Martat herätteli nuoria pohtimaan omaa varautumistaan Kuopiossa järjestetyssä Suojaan 2026 -väestönsuojeluharjoituksessa. Noin 2 000 nuorta pääsi harjoittelemaan evakuointia ja kokemaan konkreettisesti, millaista väestönsuojaan siirtyminen voisi olla.

Kuopion Savilahden Luolassa järjestettiin 2.–3. syyskuuta mittava Suojaan 2026 -väestönsuojeluharjoitus. Harjoituksessa testattiin suuren väestömäärän suojaamista erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tavoitteena oli kehittää viranomaisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä sekä vahvistaa johtamista, tilannekuvaa ja viestintää tilanteissa, joissa yhteiskunnan normaali toiminta on häiriintynyt.

Normaalisti liikunta- ja tapahtumakeskuksena toimiva Luola muuttui harjoituksen ajaksi väestönsuojaksi. Mukana oli myös Savon Martat, joka nosti yhdessä Kuopion Prisman kanssa esiin kotien varautumisen ja kolmen päivän kotivaran.

Väestönsuojan ovet sulkeutuivat 2 000 nuoren takana

Päivä alkoi Savon Marttojen oman pisteen rakentamisella yhdessä muiden turvallisuuden, varautumisen ja väestönsuojelun parissa toimivien tahojen kanssa.

Oppilaitoksiin annettiin hätäilmoitus kello 11.30. Sen jälkeen noin 2 000 lähialueen oppilaitosten nuorta harjoitteli ensin oppilaitostensa evakuointia ja siirtyi sitten väestönsuojaan.

Kun kaikki osallistujat olivat turvallisesti sisällä, Luolan massiiviset väestönsuojan ovet suljettiin. Ovet on tehty kestämään paineaaltoja, ja niiden käsittelyyn tarvittiin useita henkilöitä.

Harjoituksen aikana testattiin myös toimintaa sähkökatkon aikana. Valaistus sammutettiin hetkeksi kokonaan, minkä jälkeen varavoimajärjestelmä käynnistettiin. Generaattorit käynnistyivät suunnitellusti, varavalaistus syttyi ja toiminta jatkui normaalisti.

Millaista suojassa olisi viettää pidempi aika?

Luolan suuri hallitila oli jaettu vihreillä pressuseinillä useisiin lohkoihin. Niihin oli sijoitettu kolmikerroksisia kenttäsänkyjä havainnollistamaan pidempiaikaista oleskelua väestönsuojassa.

Osa osallistujista kertoi tilojen olleen melko lämpimiä, mikä konkretisoi sitä, millaisia olosuhteita suljetuissa suojatiloissa voidaan kohdata. Nuorilla aika alkoi myös käydä pitkäksi, ja osa harmitteli, ettei mukaan tullut esimerkiksi pelikortteja.

Harjoituksessa huomioitiin myös lapset. Luolan yläkertaan oli rakennettu oma alue, jossa koululaiset viettivät osan päivästä opettajiensa johdolla. Samalla konkretisoitui, miten lasten ja koululaisten tarpeita voitaisiin huomioida mahdollisessa suojautumistilanteessa.

Savon Marttojen toiminnanjohtaja Sonja Miettiselle päivä tarjosi samalla ensimmäisen kokemuksen Luolasta.

– Se olikin aika intensiivinen ensikohtaaminen!

Miettisestä oli hienoa huomata, että Marttojen rooli ja osaaminen kotien varautumisessa tunnistetaan ja Martat kutsuttiin mukaan harjoitukseen.

– Esittelypöydän äärellä käytiin paljon hyviä keskusteluja kaikenikäisten osallistujien kanssa, Miettinen kertoo.

Kotivara herätti nuoret keskustelemaan

Savon Marttojen ja Kuopion Prisman yhteisellä pisteellä käsiteltiin kolmen päivän kotivaraa. Aihe herätti runsaasti keskustelua erityisesti niiden nuorten kanssa, jotka asuvat jo omillaan tai suunnittelevat muuttoa omaan kotiin lähitulevaisuudessa. Myös opettajat kiittelivät käytännönläheistä teemaa.

Keskusteluissa korostui erityisesti veden merkitys. Nuoria muistutettiin siitä, että kotona olisi hyvä olla riittävästi pullotettua vettä häiriötilanteiden varalle.

Miettisen mukaan suomalaisten varautuminen on pääsääntöisesti hyvällä tolalla. Harjoitus sai kuitenkin osan osallistujista miettimään omaa kotivaraansa uudelleen.

– Moni myös lisäsi päivän jälkeen vesipullot ostoslistalle, Miettinen kertoo.

Pisteellä oli osallistavia tehtäviä, joiden avulla nuoret pääsivät pohtimaan erilaisia häiriötilanteita. Esimerkiksi kysymys vessan käytöstä sähkökatkon aikana herätti kiinnostusta. Monet tiesivät oikean vastauksen, mutta harvempi osasi selittää syyn. Sähkökatkot voivat vaikuttaa myös jätevesijärjestelmien toimintaan, minkä vuoksi veden käyttöä on tarvittaessa rajoitettava.

Varautuminen ei ole vain viranomaisten asia

Savon Marttojen Henna Jalkasen mukaan harjoitus konkretisoi nuorille, ettei varautuminen ole vain viranomaisten asia. Jokainen voi omilla valinnoillaan parantaa valmiuttaan selviytyä erilaisista häiriötilanteista.

– Harjoitus herätteli varmasti ajatusta siitä, että kotona olisi hyvä olla muutakin jääkaapissa kuin valo, Jalkanen kertoo.

Harjoituksen aikana Marttojen mieleen jäi myös kohtaaminen toimittaja Maxim Fedorovin kanssa. Ukrainasta sodan keskeltä raportoiva Fedorov toi kotivaraan näkökulman, joka poikkesi tavallisista arjen häiriötilanteista.

Marttojen kotivaraohjeissa korostuvat esimerkiksi sähkökatkot, vedenjakelun häiriöt ja sairastumiset. Fedorov puolestaan kertoi mukanaan kulkevasta ”liikkuvasta kotivarasta”.

Hänen repustaan löytyy aina helposti säilyviä ja energiapitoisia tuotteita, kuten suklaata, karamelleja ja välipalapatukoita. Niille voi tulla tarvetta tilanteissa, joissa ilmahälytyksen tullessa suojaan on siirryttävä nopeasti.

– Hänen koskettavat tarinansa olivat kyllä pysäyttäviä, Jalkanen ja Miettinen kertovat.

Pienillä arjen teoilla on suuri merkitys

Osallistujille päivä oli poikkeuksellinen kokemus ja Savon Marttojen näkökulmasta myös erittäin opettavainen. Harjoitus avasi silmiä ja teki näkyväksi sen, kuinka laaja kokonaisuus väestönsuojelu ja varautuminen ovat.

Samalla se muistutti siitä, ettei varautumisen aina tarvitse tarkoittaa suuria tekoja. Pienilläkin arjen valinnoilla, kuten kotivaran ylläpitämisellä, voi olla suuri merkitys yllättävässä tilanteessa.

Teksti: Henna Jalkanen ja Sonja Ikonen