Syömään! Perheen yhteiset ruokahetket ovat arvokkaita – lue miksi niitä kannattaa vaalia

Syödäänkö teillä yhdessä? Arjessa työn, harrastusten ja juoksevien menojen keskellä yhteisen ajan löytäminen yhdessä syömiselle voi olla todellinen haaste. Yhteisiä ruokahetkiä kannattaa kuitenkin vaalia, sillä yhdessä syöminen edistää koko perheen hyvinvointia. 

Perheaterioita koskevissa tutkimuksissa on jo pitkään havaittu, että yhdessä syöminen on yhteydessä erityisesti lasten ja nuorten, mutta myös vanhempien, parempiin ruokailutottumuksiin. Yhdessä syöminen tukee terveellisiä ruokavalintoja ja vahvistaa myönteistä ruokasuhdetta. Samalla yhteiset ruokahetket luovat rytmiä arkeen ja ovat tärkeä hetki ruokakasvatukselle. 

Jaetaan päivän kuulumiset

Yhteisen pöydän ääreen istuminen lisää läheisyyttä ja luottamusta, oli seurana sitten perhe, ystävät tai naapurit. Ruokailutilanne tarjoaa hetken kiireettömälle läsnäololle ja antaa mahdollisuuden tulla kuulluksi. Lapsi oppii, että juttelulle ja kuulumisten vaihtamiselle on arjessa aikaa säännöllisesti. Puhelimet kannattaa jättää pois ruokapöydästä. Syöminen puhelinta selatessa voi heikentää kehon kylläisyysviestien tunnistamista. 
Myös aikuisille yhdessä syöminen on tärkeää. Se voi tuoda jaksamista, iloa ja ennaltaehkäistä yksinäisyyttä. Rutiinit, kuten säännöllinen ateriarytmi, tuovat arkeen jatkuvuutta ja turvaa.  

Kiireettömässä ruokailutilanteessa lapsi oppii,
että juttelulle ja kuulumisten vaihtamiselle
on arjessa aikaa säännöllisesti.

Terveyttä edistävät valinnat

Yhdessä syöminen lisää monipuolisen ja säännöllisen ruokailun todennäköisyyttä. Kun syödään yhdessä, valitaan useammin kasviksia, kotiruokaa ja kohtuullisia annoksia sekä juodaan vähemmän sokeripitoisia juomia. 
Tuore Helsingin yliopiston tutkimus muistuttaa yhteisten ruokahetkien tärkeydestä myös vanhemmille. Yhteiset ruokahetket eivät liity yksin lapsen ruokaympäristöön ja ravitsemukseen, vaan myös vanhemmat hyötyvät yhteisistä aterioita. Tutkimuksessa erityisesti isien, jotka ruokailivat lasten kanssa, ruokavalion laatu oli parempi. Vanhempien kannattaakin panostaa lapsen kanssa yhdessä syömiseen myös itsensä vuoksi. 

Lue myös: Marttailu trendiksi: Hanna Räsänen haluaa nostaa arjen taidot esiin

Hetki ruokakasvatukselle

Tyypillisesti suuri osa lasten ruokailuista ja ruokakasvatuksesta tapahtuu kotona. Yhteisten aterioiden äärellä harjoitellaan tärkeitä ruokataitoja ja myönteistä suhtautumista ruokaan. Ruokalistoja suunnitellaan, ruokaa ostetaan, aterioita valmistetaan, leivotaan, nautitaan, siivotaan jäljet ja kaiken tämän ohessa ruoasta myös puhutaan. Myönteiset ruokahetket vahvistavat ruokailoa ja myönteistä asennetta ruokaa kohtaan. Kyse ei siis ole vain siitä, mitä syödään. 
Vanhemmat toimivat roolimalleina ruokailutilanteissa. Aikuisten esimerkillä on suuri merkitys, ja yhdessä ateriointi onkin tehokkain tapa ohjata lapsen ruokavaliota terveyttä edistävään ja monipuoliseen suuntaan. Lapsen ruokataidot alkavat kehittyä jo varhain, ja lapsuudessa opitut taidot kantavat pitkälle aikuisuuteen. 

Jutussa viitattu tutkimus: Who needs family meals? The association between shared meals and dietary quality among Finnish children, fathers, and mothers helda.helsinki.fi