Raparperi on monikäyttöinen kesäherkku, jota voi helposti kasvattaa itse – katso makeat reseptit

Raparperi-kookoscurd.

Raparperi tuo kevääseen ja alkukesään tutun kirpeän maun ja tuoksun. Monikäyttöinen kasvi taipuu hilloksi, mehuiksi, piiraiksi, kiisseliksi ja kakuiksi – mutta sopii yllättävän hyvin myös suolaisiin ruokiin, kuten grillatun lihan lisukkeeksi.

Raparperi on Aasiasta lähtöisin oleva monivuotinen tatarkasvi, joka on levinnyt Kiinan kautta Venäjälle ja sieltä edelleen Eurooppaan. Suomessa se kuuluu monen puutarhan kevätklassikoihin: se versoo aikaisin ja kasvaa rehevästi läpi kesän.

Kasvista hyödynnetään vain varret, sillä lehdet ovat myrkyllisiä. Varsien väri voi vaihdella vihreästä kirkkaan punaiseen, ja parhaimmillaan ne ovat sormen paksuisina mehukkaita ja mureita. Liian suuriksi kasvaneet varret voivat sen sijaan olla puisevia.

Näin käytät raparperia keittiössä

Raparperi säilyy jääkaapissa (+2–5 °C) vain muutaman päivän, joten sato kannattaa hyödyntää nopeasti. Sitä voi säilöä hilloksi, hillokkeeksi tai mehuksi – tai pakastaa sellaisenaan: kuori kevyesti, paloittele ja pakkaa rasioihin tai pusseihin. Halutessa mukaan voi lisätä hieman sokeria.

Lue lisää: Säilö hilloksi, hillokkeeksi tai mehuksi

Ravintosisällöltään raparperi sisältää muun muassa C-vitamiinia, kaliumia ja kalsiumia. Kirpeän maun taustalla on oksaalihappo, joka sitoo kalsiumia, joten runsaan raparperin käytön yhteydessä on hyvä huolehtia myös riittävästä kalsiumin saannista. Litra kuutioitua raparperia painaa noin 600 g.

Raparperi on monipuolinen raaka-aine, joka toimii niin makeissa kuin yllättävissäkin suolaisissa ruoissa. Klassikoiden lisäksi sitä voi hyödyntää esimerkiksi grilliruoan lisukkeena tai erilaisissa juomissa.

Näin kasvatat raparperia

Raparperi tarvitsee paljon tilaa kasvaakseen – jopa 1–1,5 metriä leveästi ja korkeaksi. Se viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla, ja parhaiten se kasvaa syvässä, multavassa ja ravinteikkaassa maassa, jossa vesi ei seiso.

Satoa raparperista saa yleensä useita vuosia samasta paikasta, usein jopa noin 10 vuotta. Kun sato heikkenee, kasvi kannattaa jakaa ja istuttaa uudelleen. Ylimääräisiä taimia voi myös antaa eteenpäin. Sadonkorjuu aloitetaan aikaisintaan istutusta seuraavana vuonna, mutta runsas sato saadaan yleensä kolmantena vuonna. Varsia kerätään nykäisemällä ne irti tyvestä kiertäen, ja kasviin jätetään aina osa lehdistä jatkamaan kasvua.

Lue lisää raparperin kasvatuksesta ja hoidosta täältä!

Teksti: Sonja Helander

Kuvat: Martat ja Shutterstock