Näin kompostoit kuivakäymäläjätteen oikein – hyödynnä ravinteet turvallisesti

Kuivakäymälän jätteistä syntyy oikein käsiteltynä ravinteikasta multaa ja tehokasta luonnonlannoitetta. Kun kompostointi tehdään huolellisesti, ravinteet saadaan hyötykäyttöön turvallisesti ja ympäristöystävällisesti.

Kuivakäymälästä tyhjennetty jäte kannattaa kompostoida ravinnepitoiseksi mullaksi. Käymäläjätettä ei saa haudata maahan eikä laittaa sekajäteastiaan.

Lue myös: Haitallisten vieraskasvilajien kompostointi

Kuivakäymäläratkaisuja on hyvin monenlaisia. Joissakin malleissa jäte kompostoituu jo pitkälle käymälässä, jolloin se on helppo siirtää jälkikompostoitumaan kompostoriin. Toisista malleista jäte poistetaan lähes raakana, jolloin kompostointiaika on pidempi.

Käymäläjäte kompostoidaan jyrsijäsuojatussa kompostorissa, jossa on umpinainen pohja. Nesteitä ei saa valua maaperään, joten pelkkä verkkopohja ei riitä. Kompostointi tehdään samoilla periaatteilla kuin keittiö- tai puutarhajätteen kompostointi. Kompostin kokoamisvaiheessa vettä tai kuiviketta lisätään tarpeen mukaan. Kompostin kääntäminen ei ole välttämätöntä, mutta se nopeuttaa kompostoitumista.

Käymäläjätettä tulee kompostoida vähintään vuoden ajan. Jos kompostia aiotaan käyttää hyötykasveille, kompostointiaika on kaksi vuotta. Aika alkaa siitä, kun kompostiin ei enää lisätä tuoretta jätettä. Talven aikana komposti jäätyy ja samalla hygienisoituu. Jos mullan kypsyys epäilyttää, sitä kannattaa vielä jälkikompostoida.

Valmista käymäläjätemultaa suositellaan käytettäväksi ensisijaisesti koristekasveille. Täysin kypsänä se sopii myös hyötykasveille. Multaa ei kuitenkaan tule käyttää vähän ravinteita vaativille tai raakana syötäville kasveille, kuten salaatille, yrteille tai mansikalle.

Käymäläjätekomposti on erittäin ravinnepitoista. Paras levitysaika on kevät, ja sopiva levitysmäärä on 2–5 senttimetrin kerros eli noin 20–50 litraa neliömetrille.

Kuivakäymälän nesteet kannattaa hyödyntää lannoitteena

Kuivakäymälässä syntyviä nesteitä ovat virtsa (urea) ja suotoneste. Nesteitä ei saa päästää ympäristöön, vaan ne tulee hyödyntää hallitusti. Joissakin käymälämalleissa virtsa kerätään erilliseen astiaan. Kun neste kulkee kiinteän jätteen läpi, sitä kutsutaan suotonesteeksi.

Ravinnepitoiset nesteet voidaan kompostoida tai käyttää lannoitteena ja kompostin heräteaineena.

Nesteitä voi hyödyntää esimerkiksi näin:

• Imeytä nesteet kuivikkeeseen ja kompostoi ne yhdessä kiinteän jätteen kanssa.
• Käytä nesteitä kompostin herätteenä kastelemalla kompostia niillä. Lisää kastelun jälkeen pinnalle kerros kuivaa puutarhajätettä tai kuiviketta.
• Käytä nesteitä hyöty- ja koristekasvien lannoittamiseen. Nesteitä ei kuitenkaan saa käyttää alle 20 metrin etäisyydellä kaivosta tai vesistöstä.

Monivuotisille kasveille nesteitä suositellaan vain kevätlannoitukseen. Hyötykasveilla käyttö tulee lopettaa vähintään kuukautta ennen sadonkorjuuta. Samalla on tärkeää vähentää muiden lannoitteiden käyttöä.

Ennen lannoitekäyttöä nesteitä tulee seisottaa ja laimentaa. Lannoiteliuos levitetään kastelukannulla suoraan maahan, eikä sitä saa joutua kasvien päälle. Levityksen jälkeen maa kastellaan vielä puhtaalla vedellä.

Ennen lannoitekäyttöä

Ennen lannoitekäyttöä nesteitä tulee seisottaa ja laimentaa.

Virtsa

• Seisotetaan kanisterissa vähintään 1 kuukauden ajan
• Laimennetaan vedellä suhteessa 1:3–1:10
• Käyttömäärä kasvukaudella enintään 1–1,5 litraa laimentamatonta virtsaa neliömetrille

Suotoneste

• Seisotetaan vähintään 6 kuukauden ajan
• Laimennetaan vedellä suhteessa 1:5–1:10
• Käyttömäärä kasvukaudella enintään 0,25–0,5 litraa laimentamatonta suotonestettä neliömetrille

Lue lisää biojätteen ja puutarhajätteen kompostoinnista täältä, katso myös ohjevideot!