Ruoanlaitto ilman sähköä – nuotio, retkikeitin vai grilli? Katso parhaat vinkit!

Sähkökatko pysäyttää arjen hetkessä: liesi ei toimi, jääkaappi lämpenee ja valot sammuvat. Kun tilanteeseen on varautunut etukäteen, myös ruoanlaitto ilman sähköä sujuu turvallisesti ja rauhallisin mielin.

Sähkökatkon taustalla voivat olla myrskyt, tulvat, tykkylumi tai tekniset viat. Sähkökatkoon varautuminen alkaa valosta. Tasku- tai otsalamppu varaparistoineen on hyvä säilyttää paikassa, josta sen löytää pimeässäkin. Se on kynttilää paloturvallisempi vaihtoehto ja ehkäisee tapaturmia.

Lue myös: Näin kompostoit kuivakäymäläjätteen oikein – hyödynnä ravinteet turvallisesti

Ruoanlaiton kannalta keskeistä on kotivara. Kotoa olisi hyvä löytyä kolmen päivän ajaksi ruokaa, jota voi syödä sellaisenaan tai valmistaa ilman sähköä. Jääkaapin sisältö kuuluu myös kotivaraan ja kannattaa käyttää ensin, kotivaran on hyvä sisältää myös huoneenlämmössä säilyviä elintarvikkeita. Juomavettä on varattava myös riittävästi, vähintään kaksi litraa asukasta kohden vuorokaudessa, sillä sähkökatkot voivat häiritä vedenjakelua.

Metsäpalovaroituksen aikaan avotulen tekeminen muualle kuin hormillisiin tulisijoihin on kielletty.

Tietoa tilanteesta saa patterikäyttöisestä radiosta ja niin kauan kuin yhteydet toimivat, myös verkosta. Puhelimen varavirtalähde helpottaa yhteydenpitoa.

Katkon aikana kylmälaitteiden ovia kannattaa avata mahdollisimman harvoin, jotta ruoka säilyy kylmänä pidempään. Avaamattomassa pakastimessa pakasteiden sulaminen kestää useamman vuorokauden. Vaikka hanasta tulisi vettä, ei sitä tulvimisriskin takia tule laskea viemäriin tai vetää vessaa.

Ennakoimalla onnistut

Sähköttömässä ruoanvalmistuksessa onnistuminen alkaa ennakoinnista. Kannattaa miettiä etukäteen, millaista ruokaa varaa, miten se säilyy ja millä tavoin se kypsennetään. Kypsennystapa vaikuttaa suoraan siihen, millaisia ruokia ja välineitä tarvitaan. Retkikeittimellä valmistuvat nopeasti kypsyvät ruoat, kun taas nuotiolla voi hauduttaa pidempää kypsennystä vaativia patoja ja keittoja. Myös ruokatermos toimii kätevänä haudutusastiana.

Sähköttömään ruoanvalmistukseen sopivat parhaiten ruoat, jotka ovat helppoja syödä ja kuljettaa ilman sotkua. Valmistettava ruoka ja valittu menetelmä – nuotio vai retkikeitin – määrittävät tarvittavat välineet. Alumiiniset kattilat ja pannut ovat kevyitä, edullisia ja johtavat hyvin lämpöä, mutta hyvin happamia ruokia niissä ei kannata valmistaa.

Kova-anodisoitu alumiini kestää kulutusta paremmin, ja tarttumattomalla pinnoitteella varustetut astiat sopivat erityisesti nestepitoisille ruoille. Retkikeittimen pistemäinen liekki voi kuitenkin polttaa ruoan herkästi pohjaan ja kuluttaa pinnoitetta. Titaani on erittäin kevyt ja kestävä vaihtoehto, mutta sen lämmönjohtavuus on heikompi.

Keittimet ja nuotio eri sääoloissa

Kaasukäyttöiseen keittimeen kannattaa varata talvikaasua, jos lämpötila laskee alle –15 asteen. Kylmissä oloissa bensa- tai monipolttoainekeitin toimii usein varmemmin. Keittimen toimintaa helpottavat tuulensuoja ja tukeva alusta, joka estää keitintä painumasta lumeen. Paloturvallisuuden takia kaasukeittimiä tulee käyttää vain ulkona.

Nuotiota varten on hyvä varata kuivia sytykkeitä, sillä talvella tulen sytyttäminen on hitaampaa. Nuotio tulee sytyttää vain siihen tarkoitukseen sopivalle nuotiopaikalla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen tekeminen muualle kuin hormillisiin tulisijoihin on kielletty.

Loimuttaminen sopii kalalle, lihalle ja kasviksille.

Nuotion avotulella voi käyttää kattiloita ja paistinpannuja kuten kotikeittiössäkin, ja lämpötilaa säädellään siirtämällä astiaa lähemmäs tai kauemmas hiilloksesta. Perinteinen tapa on grillata ritilällä tai paistaa tikussa, mutta hiilloksella voi kypsentää myös esimerkiksi kalan käärimällä sen märkään paperiin. Foliovuoat kestävät hiilloksella paremmin kuin pelkkä folio.

Lue myös: Virkkaa oma ampiaispesäsi – kokeile helppoa ideaa ja pidä pörriäiset loitolla!

Nuotiossa voi kuumentaa litteän kiven ja paistaa sen päällä leipää tai lihaa. Loimuttaminen sopii kalalle, lihalle ja kasviksille: raaka-aine kiinnitetään halkoon tai lankkuun ja kypsennetään rauhallisesti tulen lämmössä.

Nuotion ja retkikeittimen lisäksi ruokaa voi valmistaa esimerkiksi takassa sekä kaasu-, hiili- tai kertakäyttögrillillä, ja monissa taloyhtiöissä on myös yhteinen pihagrilli tai grillipaikka.

Kuivatut ruoat helpottavat varautumista

Kuivatut ruoat ovat käytännöllisiä, ne säilyvät hyvin ja vievät vähän tilaa. Kuivata voi välipaloja, yksittäisiä raaka-aineita tai valmiita ruokia. Kuivatut sienet, vihannekset ja yrtit tuovat helposti makua ja vaihtelua aterioihin. Ennen käyttöä ne ennallistetaan liottamalla tai keittämällä vedessä, ja ruokatermos toimii tässäkin hyvänä apuna.

Helpoimmin kuivattavia ovat sienet, juurekset, vihannekset, hedelmät ja yrtit. Raaka-aineet pestään, kuoritaan ja paloitellaan tasakokoisiksi ennen kuivausta. Kuivata voi kasvikuivurissa, uunissa tai ilmavassa huoneenlämmössä. Myös valmiita kuivattuja tuotteita on runsaasti saatavilla: esimerkiksi herneproteiinisuikaleet, soijarouhe ja härkäpapurouhe ovat käteviä proteiininlähteitä, ja kuivattuja juureksia sekä perunamuusijauhetta voi hyödyntää monipuolisesti.

Säilytys luonnon ehdoilla

Ulkoilman lämpötila vaikuttaa ruokien säilytykseen. Syksyllä ja keväällä sää voi olla lähellä jääkaappilämpötilaa, jolloin monet ruoat säilyvät hyvin. Helteellä kylmäketjusta on huolehdittava tarkasti, ja pakkasella tuotteet tulee suojata jäätymiseltä.

Pakastetut tuotteet toimivat kylmävaraajina muille elintarvikkeille. Myös jäädytetty vesipullo pitää ruoat viileinä ja tarjoaa sulaessaan juomavettä tai vettä ruoanvalmistukseen. Sanomalehti toimii yksinkertaisena eristeenä ruokien ympärille käärittynä.