Juhannustorin suosikkituote syntyy talkoilla – Oriveden Martat ovat sitoneet vihtoja jo lähes 25 vuotta

Oriveden Martat ovat kokoontuneet vihtatalkoisin jo lähes 25 vuoden ajan. Vihdat myydään juhannussaunojille Oriveden juhannustorilla.

Vihtoja Oriveden juhannustorille! Seitsemän euroa kappale, kaksi kappaletta kympillä. Siinäpä idea, jolla saadaan varoja yhdistykselle.

Kun idea syntyi vuonna 2000, eurojen tilalla olivat vielä markat. Sieltä asti Oriveden Martat ovat kokoontuneet juhannusviikon vihtatalkoisiin lähes joka vuosi. 

Nyt eletään kesää 2025, ja porukkaa on lähtenyt liikkeelle erityisen paljon. Tiina Ukkosen metsälaavulle kokoontuu neljätoista marttaa ja puolisoa.

Juhannusviikon sää ei suoranaisesti helli. Laavun viereen on pystytetty Marttojen katos, sillä illaksi on luvattu sateita. Vielä ei kuitenkaan ropise.

Vihtatarpeet saadaan nuorista koivuista, jotka Ukkonen puolisoineen harvensi laavun vieressä kasvavasta kuusikosta.

Ukkosella on omassa metsässään oma lupa, mutta vihtavärkkien hakemiseen toisten metsistä tarvitaan maanomistajan lupa. Silloinkin kannattaa valita puita, jotka harvennettaisiin joka tapauksessa, ja ottaa oksat sieltä täältä, jotta katkominen ei jätä jälkiä.

Isien vihtaopit

Pekka Jarva istahtaa vihtamestarin paikalle. Marke Heinonen, Emma Ukkonen, Tiina Ukkonen sekä Virpi Viljanen ottavat oksasakset ja alkavat raksia koivuista oksia.

Osa kokoaa kimppuja ja jättää valmiit kimput Jarvan eteen sidottavaksi vitsaksilla. Osa sitoo omat kimppunsa itse pellavanarulla.

Anneli Kyllästinen riipii lehdet oksien alaosista ja mallailee niitä vastakkain. Vihdasta tulee tuuheampi, kun lehtien yläpuolet laittaa kimpun sisälle.

– Isähän se neuvoi aikanaan, miten tehdään. Ennen juhannusta piti tehdä, ettei lehti karise, hän kertoo.

Toisen koulukunnan mukaan vihta kannattaa tehdä juhannuksen tienoon ja heinäkuun alun välillä, kun lehti on riittävän paksu ja kiinni oksassa.

Helena Di Piazza oppi isältään, että vihdasta pitää tehdä mahdollisimman pyöreä, jotta se ei piiskaa.

Päivi Kettumäen lapsuudessa vihdat tehtiin papan kanssa aina ennen saunaa. Vihdassa piti olla paksuutta. Lehväpää tasoitettiin kirveellä.

– Saunassa vihta laitettiin kuumaan veteen, että saatiin saunaan hyvä tuoksu, Kettumäki muistelee.

Vihdan vaihtoehtona koivunlehtipussi

Kun valmiita vihtoja on koossa parisenkymmentä, on aika paistaa makkarat, hörpätä kahvit sekä siemailla Kaisa Rotosen puna- ja valkoherukoista keittämää, makeanpehmeää mehua.

Tauon jälkeen tahti alkaa kiihtyä.

Kaisa Rotonen riipii ylijääneistä oksankappaleista lehtiä, laittaa ne kertakäyttöisiin teepusseihin ja nitoo pussit kiinni. Koivunlehtipusseja myydään ihmisille, jotka kaipaavat saunaan koivun tuoksua, mutta eivät lehtiroskaa.

Maiju Kolu muotoilee kimppunsa oksasaksilla tasaisen pyöreäksi

– Ainakaan lapsityövoiman käytöstä meitä ei saada kiinni, Timo Rotonen vitsailee.

– Tämä on sitä eläkeläisten aktivointia, Päivi Kettumäki heittää takaisin.

Ensimmäisenä Oriveden Marttojen talkookesänä vihtoja syntyi 63. Se on ollut väljä tavoite muinakin vuosina.

– Keksimme muistisäännöksi, että Kennedy ammuttiin vuonna 1963, Seija Siukola tarinoi. 

Kahdeksalta musta pilvi vyöryy laavun päälle, ja taivas pimenee. Valmiiden kasassa on viitisenkymmentä vihtaa.
Tavarat nostellaan suojaan. Pulina hiljenee. Rankkasateen ropina säestää loppukiriä. Sadetakit ja selät kastuvat. 

Tänä vuonna mennään ohi Kennedyn kuolinvuodesta. Juhannustorille lähtee 67 vihtaa. Huomenna viisikymmentäviisi vihtaa ja kaikki koivunlehtipussit löytävät ostajan. Jäljelle jääneillä vihdoilla martat ilahduttavat toritapahtumassa mukana olleita.

Ole hyvä ja salli evästeet nähdäksesi tämän sisällön tai katso sisältö täältä.